Vuosien varrella Lahti on kieppunut nuorisotyöttömyyden ja ulkomaalaisten työttömyysasteen tilastoissa harmillisen korkealla. Hyvä uutinen on, että parin viime vuoden aikana alle 30-vuotiaiden työllisyys on alkanut kehittyä Lahdessa nopeasti hyvään suuntaan muihin kaupunkeihin verrattuna.
Tällä hetkellä työttömiä alle kolmekymppisiä lahtelaisia on 1 460. Yksin heidän ei työhaussa tarvitse pärjätä, sillä Lahden kaupungilla työskentelee monipuolinen joukko ammattilaisia, joiden tehtävänä on tukea nuoria työuran alkuvaiheilla.
Yksi haaste nuorille on selvittää, mikä työ itselle sopii. Silloin urapolun alku voi löytyä erilaisia töitä kokeilemalla. Roope Montonen, 27, valmistui tradenomiksi vuonna 2020. Hän on etsinyt itselleen sopivaa alaa työkokeilujen avulla.
Maaliskuussa Montonen aloitti työkokeilun Nuorten työ- ja valmennuspalveluiden Mediapajassa. Siellä hän on päässyt kokeilemaan muun muassa valokuvausta ja graafista suunnittelua oikeiden asiakastöiden parissa.
Roope Montonen”On paljon apua, kun joku miettii kanssani, minkälaiset työtehtävät minulle voisi sopia, ja missä sellaisia paikkoja on tarjolla.”
Nuorten työ- ja valmennuspalvelut tarjoaa starttivalmennusta sekä työ- ja työkokeilumahdollisuuksia 15–29-vuotiaille lahtelaisille. Nuorisopalveluiden eri alojen pajat räätälöidään kokeilijoiden osaamiseen ja kiinnostuksen mukaan, ja työnohjaaja opastaa työtehtävien kanssa. Tutkintoa tai aiempaa kokemusta ei vaadita.
– Täällä olen saanut hyvän kuvan siitä, millaista media-alan työ voisi olla. Suosittelen Mediapajaa kaikille, joita ala kiinnostaa, ja haluaa sieltä kokemusta. Paja on vastannut hyvin odotuksia, ja media-alan jatko-opinnot kiinnostavat, Montonen sanoo.
Suuntaviivoja työkokeilusta
Työkokeilun tarkoitus on selkiyttää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. Työnohjaajan kanssa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mikä voisi olla kokeilun jälkeen seuraava askel, kuten opiskelupaikka tai sopiva yritys. Työkokeilu on myös hyvä tapa kerryttää osaamista ja pysyä aktiivisena.
– Kun tekee jotain käytännöllistä ja hyödyllistä, se vaikuttaa mielialaan. Everyone is happy, Montonen veistelee.
Hän on kokeillut ennakkoluulottomasti erilaisia töitä kotieläinpihasta verkkokaupan töihin. Kaikki kokeilut ovat osaltaan antaneet oivalluksia ja kirkastaneet sitä, millainen unelmien työ voisi olla. Montosella on todettu Aspergerin oireyhtymä, jonka vuoksi hänelle on tärkeää löytää omiin ominaispiirteisiin sopiva työ.
– Minulta työ luonnistuu helpoiten silloin, kun siinä on selkeät raamit. Monille vapaus tuo työhön hienoutta, minulle taas rutiinit. Eräässä työharjoittelupaikassa kaikilla oli kiire, eikä minua ehditty ohjaamaan. Oletettiin, että osaisin jo valmiiksi. Se oli stressaavaa.
Montonen kuvailee, että työn hakeminen on luottamuksen rakentamista puolin ja toisin.
– Jos sopiva paikka tulee vastaan, niin työhakemuksen ja CV:n teko sujuu helposti. Kerron vain rehellisesti omasta osaamisesta, enkä luo vääriä odotuksia. Toivoisin samaa myös työnantajalta, kun he kertovat hakijalle työn sisällöstä.
Montonen kannustaa nuoria hyödyntämään työnhaun palveluita. Työkokeiluun hän päätyi Avainsäätiön työllistämisen palveluiden kautta.
– Työllistymisessä on paljon veteen piirrettyjä viivoja. Siitä on paljon apua, kun joku miettii kanssani, minkälaiset työtehtävät minulle voisi sopia, ja missä sellaisia paikkoja on tarjolla.
Suomen kieli avaa ovia
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kehittynyt tasaisesti hyvään suuntaan viime vuosina. Ulkomaalaisten työttömyysaste (37,7 %) on kuitenkin selvästi keskivertoa (13,7 %) korkeampi. Kielitaidon ja verkostojen puute sekä koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus paikallisille työmarkkinoille ovat usein keskivertoa hitaamman työllistymisen taustalla.
Yunus Kilinc, 29, työskentelee Cargotecilla testiautomaatioinsinöörinä. Hän kertoo, että työpaikan löytäminen oli työlästä. Kilinc muutti Suomeen viisi vuotta sitten Turkista. Uudessa kotimaassa alanvaihto tuli ajankohtaiseksi kielitaidon vuoksi.
– Työskentelin Turkissa matematiikan opettajana. Koska opettajaksi ei pääse ilman erittäin hyvää suomen kielen taitoa, päätin vaihtaa alaa.
Yunus Kilinc”Kävin sadassa työhaastattelussa ja hain kaikkia mitä tuli eteen. Työttömyys on turhauttavaa, kun olet nuori, työikäinen, ja voisit olla töissä.”
Kilinc aloitti suomen kieliopinnot heti muuttaessaan, ja puhuu nyt sujuvaa suomea. Opiskelun rinnalla hän alkoi kartuttaa it-alan osaamista itsenäisesti verkossa. Itsenäisen opiskelun avulla Kilinc pääsikin töihin testiautomaation pariin, mutta jäi uudelleen työttömäksi vuoden 2022 lopulla. Työttömyysjakso kesti lopulta kymmenen kuukautta.
– Kävin sinä aikana sadassa työhaastattelussa ja hain kaikkea mitä tuli eteen. Työttömyys on turhauttavaa, kun olet nuori, työikäinen ja voisit olla töissä.
Arkea täytti työnhaku, ja rinnalla kulkivat kieliopinnot. Uimahallit olivat työhaun ajan Kilincin henkireikä. Hänelle oli tärkeää pysyä aktiivisena, kun jatkuvat torjumiset työrintamalla kävivät henkisesti raskaiksi.
– Kielitaidon puute hidastaa työnsaantia Suomessa. Tuntui välillä siltä, että mihinkään ei pääse töihin, jos ei puhu suomea. Vaikka työkieli olisi englanti, suomenkieliset hakijat ovat aina etusijalla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Yllättävä puhelu riemastutti
Työllisyypalveluiden omavalmentaja kannusti Kilinciä eteenpäin, ja tarjosi hänelle paikkaa LAB:n kotoutumiskoulutuksesta. Koulutus alkoi heti seuraavana päivänä. Tavoitteena oli, että Kilinc hakeutuisi sen jälkeen suomenkieliseen it-alan koulutukseen.
Suunnitelma muuttui, kun kuukauden kuluttua hän sai työtarjouksen. Yksi sadoista hakemuksista oli tärpännyt.
– Se tuntui epätodelliselta! Menin haastatteluun, ja sieltä soveltuvuustesteihin. Haastattelijat näkivät päättäväisyyteni, ja uskoivat, että voin oppia tarvittavat taidot nopeasti. Rekrytoija joutui vakuuttelemaan minua siitä, että tämä oikeasti tapahtui.
Uudessa työssä on nyt vierähtänyt kymmenen kuukautta. Kilinc työskentelee pääosin etänä. Aluksi hän kulki Lahdesta kerran viikossa toimistolle Tampereelle. Koska työ on sujunut hyvin, hän käy enää vain kerran kuussa toimistolla.
– Olin valmis muuttamaan Tampereelle, mutta olen tyytyväinen, että pystyin jäämään Lahteen. Viihdyn täällä hyvin. Vesijärvi on upea paikka. Samassa järvessä voi kajakoida, uida, kävellä, luistella ja hiihtää!
Tuttinauhoja kaupan
Oman unelmatyön voi myös luoda itse. Lotta Mykkänen perusti yrityksen 25-vuotiaana äitiyslomalla.
– Halusin itselleni jonkun projektin sille aikaa, kun lapsi nukkuu. Aloin ensin ommella lasten pipoja, ja perustin sitä varten verkkokaupan. Se oli ehkä viikon pystyssä, kunnes tajusin, että ompelussa oli hirveä homma, Mykkänen nauraa.
Pipot saivat jäädä. Tilalle syntyi idea käsintehdystä tuttinauhasta, kun oma lapsi tarvitsi sellaisen. Käsintehtyjä nauhoja myytiin siihen aikaan lähinnä Facebookissa.
– Niiden ostaminen yksityisiltä myyjiltä oli vaivalloista. Siitä sain idean alkaa tehdä niitä itse. Tilasin helmet ja muut materiaalit pienellä alkuinvestoinnilla, ja kun minulla oli jo pipojen myötä verkkokauppa olemassa, niin laitoin ne sinne myyntiin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tuttinauhakauppa alkoi liikkua. Hiljalleen Mykkänen laajensi tuotevalikoimaa myös muihin lastentarvikkeisiin. Ideasta kasvoi turvallisiin ja vastuullisiin lastentarvikkeisiin keskittyvä verkkokauppa Mylo. Mylon tuotteita myydään oman verkkokaupan lisäksi jälleenmyyjien kautta yli 30 liikkeessä ympäri Suomen.
Yrittäjän tie opettaa
Mykkänen pyöritti verkkokauppaa päivätyön ohella kaksi vuotta, ennen kuin alkoi täyspäiväiseksi yrittäjäksi starttirahan avulla vuonna 2019. Lahti on Mykkäsen mielestä erinomainen paikka yrittäjille.
– Kaupungissa on erilaisia yritysverkostoja ja hyviä palveluita oikeastaan mihin tahansa yrityksen vaiheeseen. Ladec, Starthub ja Lahden yrittäjät ovat kaikkien apuna.
– Starthubissa on voimakas yrittäjien yhteisö. Siellä kohtaan aina samanhenkisiä ihmisiä, jotka painivat samanlaisten asioiden kanssa kuin minä. Starthubissa järjestetään myös erilaisia koulutuksia ja verkostoitumistapaamisia, jotka ovat todella opettavaisia.
Ladecissa on puolestaan paljon tietoa ja osaamista teknisissä yritysasioissa.
– Minulla on siellä oma yhteyshenkilö, jonka avustuksella olen muun muassa hakenut ELY-keskuksen kansainvälistymisohjelmaan. Ladecista saa sparrausapua jo siinä vaiheessa, kun ei ole vielä ideaakaan valmiina.
Lotta Mykkänen”Yrittäjyys sopii sellaisilla ihmisille, jotka eivät pelkää epäonnistumisia. Niitä tulee yrittäjänä varmasti eteen, mutta niistä ei pidä lannistua.”
Mykkästä motivoi se, että oman yrityksen kautta oppii jatkuvasti uusia asioita. Hänellä on taustalla matkailualan perustutkinto, jonka hän suoritti oppisopimuksena aiemmassa työssään, mutta ei varsinaista alan tutkintoa – mikä se nyt olisikaan.
– Kaikki on selvitettävä itse, varsinkin alussa, kun resurssit ovat pienet. Olen tehnyt itse verkkosivuja, kirjanpitoa, tuotevalokuvausta, pakkaussuunnittelua ja vaikka mitä. Mutta apua saa aina, ja sitä kannattaa hyödyntää. Yrittäjätaustaiset vanhemmat ovat olleet minulle suureksi avuksi.
– Yrittäjyys sopii sellaisille ihmisille, jotka eivät pelkää epäonnistumisia. Niitä tulee yrittäjänä varmasti eteen, mutta niistä ei pidä lannistua. Olen oppinut siihen, että mitä vain voi tapahtua. Jos maailman tilanne esimerkiksi muuttuu radikaalisti, voisin aina tehdä lisätienestejä toisissa töissä.
Sinikka Leino-Rahikka”Useimpiin tilanteisiin on löydettävissä ratkaisu tai Ohjaamon työntekijä voi ohjata nuoren paikkaan tai palveluun, josta apu löytyy.”
Ohjaamo auttaa alkuun
Pitkittyessään työttömyys voi kasata nuoren ympärille esimerkiksi talouteen tai terveyteen liittyviä haasteita. Siksi Lahdessa on haluttu panostaa matalan kynnyksen palveluihin, joista saa erilaista tukea monenlaisiin tilanteisiin.
– Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta, kannustaa Ohjaamon valmennusesimies Sinikka Leino-Rahikka.
Lahden Palvelutorilla kauppakeskus Triossa sijaitseva Ohjaamo tarjoaa 15–29-vuotiaille nuorille maksutonta ohjausta työllistymiseen, opiskeluun, tulevaisuuden suunnitteluun ja hyvinvointiin liittyen. Ohjaamossa voi tavata työhönvalmentajan, koulutusohjaajan, mielen hyvinvointivalmentajan, ura- ja ammatinvalinnanpsykologin tai terveydenhoitajan. Toisaalta siellä voi käydä yksilötapaamisessa viilaamassa CV:tä tai harjoittelemassa työnhakua yhdessä ammattilaisen kanssa.
– Useimpiin tilanteisiin on löydettävissä ratkaisu tai Ohjaamon työntekijä voi ohjata nuoren paikkaan tai palveluun, josta apu löytyy. Ohjaamossa voi asioida halutessaan myös anonyymisti, Leino-Rahikka kertoo.
Henkilökohtaista palvelua tarjolla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu alkoi maaliskuussa 2021. Silloin osa työllisyyspalveluista siirtyi valtiolta kaupungin toteutettavaksi. Kuntakokeilun tavoitteena on auttaa asukkaita löytämään töitä tai koulutusmahdollisuuksia nopeammin ja tehokkaammin kuin ennen, sekä varmistaa osaavien työntekijöiden saatavuus alueella.
Lahdessa kuntakokeilun asiakkaita ovat pääasiassa kaikki alle 30-vuotiaat, sekä vieraskieliset ja maahan muuttaneet työnhakijat.
Ennen kuntakokeilua vastavalmistuneet alle 30-vuotiaat jäivät monesti ilman henkilökohtaista palvelua työnhakijaksi siirtyessään. Uudella mallilla pyritään varmistamaan, että asiakkaat eivät putoa palveluiden ulkopuolelle, vaan löytävät omiin voimavaroihinsa sopivan reitin.
Työllisyyspalveluiden omavalmentaja Janne Littunen kohtaa viikoittain keskimäärin 10–15 nuorta työnhakijaa. Tärkeää asiakastyötä tehdään paljon myös varsinaisten kasvokkaisten tapaamisten ulkopuolella.
Ei vain yhtä muottia
Kun nuori ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi Lahdessa, häneen ottaa yhteyttä joko Littunen tai hänen kollegansa. Omavalmentajan kanssa tehdään työllisyyssuunnitelma. Ensitapaamisissa korostuu niin sanottu vahva alku, jonka aikana asiakas ohjataan soveltuviin palveluihin heti työttömyyden alkaessa.
– Ensikontaktista lähtien lähdemme yhdessä purkamaan työnhakijan tilannetta. Mietimme, mikä olisi se ensimmäinen askel nuorelle ja etsimme yhdessä vaihtoehtoja omalle polulle, Littunen kertoo.
Kuntakokeilun myötä työnhaku on muuttunut valmennukselliseen suuntaan. Omavalmentaja on ikään kuin työnhaun personal trainer, joka tekee työtä asiakkaan tarve edellä. Pyrkimys on, että jokainen asiakas saisi tarvitsemansa ja omien voimavarojensa mukaiset askelmerkit etenemiselle.
– Nuorten tilanteet ovat yksilöllisiä. Tarkoitus ei ole työntää nuoria valmiiksi annettuun muottiin, Littunen kuvailee.
Littunen kannustaa nuoria hakemaan rohkeasti erilaisiin töihin jo uran alkuvaiheessa.
– Kaikilla on osaamista ja vahvuuksia. Hyvin harva meistä on valmis huipputekijä. Jos joku asia vähänkin kiinnostaa, niin hakemalla ei menetä mitään.
Teksti: Essi Niemelä
Kuvat: Lassi Häkkinen
Artikkeli julkaistu Kaupunkilainen-lehdessä 2/23.