Hyppää sisältöön

Julistekilpailu

Tervetuloa osallistumaan julistekilpailuun

Vuoden 2021 julistekilpailun aiheena on Vuoropuhelu: kuuntelen – ymmärrän – keskustelen.
Tältä sivulta löytyy kilpailukutsu, jossa on ohjeet osallistumiseen ja vinkkejä aiheen käsittelyyn.

Kilpailuun voi osallistua kaikki seudullista Ympäristöviikkoa viettävien kuntien ala- ja yläkoululaiset sekä lukiolaiset. Eri ikäisille on omat kilpailusarjat, ja jokaisen sarjan paras palkitaan. Koko kilpailun voittajatyöstä painetaan vuoden juliste.

Kuvan toteuttamistapa ja -tyyli ovat vapaat. Sekatekniikat, valokuvat, kollaasit, maalaukset, piirustukset, käsityöt, ryhmätyöt jne. ovat tervetulleita, vain mielikuvitus on rajana! Juliste painetaan vähintään A3 kokoon pystysuunnassa.

Aikataulu ja palkinnot

Osallistuvien töiden tulee olla perillä viimeistään sunnuntaina 9.5.2021

  • postittamalla tai tuomalla Lahti-Pisteeseen:
    Lahti-Piste, Palvelutori, kauppakeskus Trion 2. krs., Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti.
    Huom! Lahti-Piste on avoinna arkisin klo 8-18. Kuoreen merkintä ’Julistekilpailu 2021’.
  • sähköisesti osoitteeseen: ymparisto@lahti.fi . Viestin aiheeksi ’Julistekilpailu 2021’.

Voittaja saa palkinnoksi kunniakirjan sekä 100 euroa. Myös muiden sarjojen parhaat palkitaan.

Voittajien valinta ja kuvien esillä olo

Voittajat valitsee raati, johon kutsutaan ympäristöviikkokuntien yhteyshenkilöt. Kaikista kilpailutöistä kootaan näyttely sähköisessä muodossa Lahden seudun Ympäristöviikon Fb-sivulle. Syksyn seudullisella Ympäristöviikolla kilpailutöitä on esillä seudulliseen Ympäristöviikkoon osallistuvien kuntien kirjastoissa tai vastaavissa julkisissa paikoissa, mahdollisimman lähellä kunkin osallistujan omaa koulua.

Osallistumalla kilpailuun tekijä antaa luvan käyttää työtään seudullisen Ympäristöviikon julisteessa sekä muussa mahdollisessa ympäristöviikkomateriaalissa.

Kilpailukutsu ja säännöt

Ajatuksia teeman käsittelyyn

Ympäristöpuheessa näkyy voimakkaasti polarisoituminen ja riitaisuus – ihmisten leimaaminen toisaalta viherpiipertäjiksi, toisaalta luonnon tuhoajiksi. Ympäristökysymykset ja ympäristön tila koskettavat kuitenkin meitä kaikkia. Siksi on tärkeää, että näistä asioista voidaan keskustella toisia kunnioittaen.

Lisää ihmisiä tarvitaan mukaan hyvän tulevaisuuden tekemiseen ja keskusteluilla voidaan laajentaa osallistuvien joukkoa. Hyvä tulevaisuus kuuluu kaikille, mutta tarkoittaako hyvä tulevaisuus samaa meille kaikille?

Ympäristötieteen yliopistonlehtori, ympäristötieteilijä Risto Willamon sanoin: ”Korona ei ole kurja sattuma vaan ihmisten aikaansaama ympäristöongelma siinä missä ilmastonmuutoskin.” Willamon mukaan juuri ihmisten tapa erottaa itsensä muusta luonnosta on yksi syy ympäristökriiseihin. Ihmisistä ja eläimistä puhutaan erikseen ja luontoa pidetään paikkana, minne voi vain mennä. Todellisuudessa me olemme eläimiä muiden joukossa ja luonnossa joka ikinen hetki. Luonto ei saastu, se saastutetaan. Ilmasto ei lämpene, se lämmitetään.

Siis – jospa emme keskustelekaan luonnosta jossakin ja ulkoista itseämme siitä mitä ympärillä tapahtuu, vaan otamme itsemme toimijoina mukaan. Ymmärrämme että olemme osa luontoa.

Sitran Erätauko-menetelmä

Erätauko on malli rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta sen rakentavan keskustelun pelisäännöt toimivat mainiosti ihan minkä tahansa keskustelun apuvälineenä. Miettikää yhdessä jokin ’ongelma’ tai asia, joka aiheuttaa joukossanne erilaisia mielipiteitä, ja keskustelkaa! Tavoitteena ei ole yksimielisyys keskustelun päätyttyä, vaan parempi ymmärrys erilaisista näkökulmista ja kokemus keskustelun tärkeydestä.

Keskustelutaito –  Mitä on dialogi? (peda.net):

”Dialogi on vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua. Dialogisessa lähestymistavassa ajatellaan, että asioita voidaan parhaiten ymmärtää ja tutkia yhteisessä vuoropuhelussa. Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Dialogi edellyttää osallistujilta dialogitaitoja. Ilman dialogitaitoja keskustelusta voi tulla väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista keskustelua, joka ei tuota uusia oivalluksia tai joka turhauttaa.

Kyky käsitellä omia tunteitaan

Keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa erityisesti kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua.

Kyky kuunnella

Toisena taitona on kyky kuunnella. Tämä edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten, että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuulee omat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuuntelisi, mitä toinen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyy taito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.

Kyky puhua

Tärkeä taito on myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. On hyvä puhua minä-muodossa, se edistää selkeyttä ja rehellistä ilmaisua. Puhumisen taitoon liittyy myös kyky ilmaista itseään siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita.”

 

Ympäristöviikko Facebookissa