Suomen suurin käynnissä oleva tieliikennehanke synnyttää Lahden seudulle uuden logistisen vyöhykkeen. Kehätieltä on alle tunnin ajomatka Helsinki-Vantaalle ja Vuosaaren satamaan sekä aiempaa sujuvammat liikenneyhteydet kaikkialle maahan. Tie otettiin käyttöön loppuvuodesta 2020.
Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta solmivat lähes 50 vuotta vireillä olleen hankkeen edistämisestä aiesopimuksen syksyllä 2015. Tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 21.3.2017 hankkeen toteuttamissopimuksen yhteistyö‐ ja rahoitusjärjestelyineen.
Eteläinen kehätie ja siihen liittyvä Uudenmaankatu mt 167 Renkomäen ja Launeen väliltä valmistuvat vuoden 2020 aikana. Samalla nykyinen vt 12 Hämeenlinnantie ja Mannerheiminkatu sekä useita muita maanteitä siirtyvät ELY:ltä kaupungin hallintaan.
Hankkeen toteutus siirtää läpikulkevan liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen, pois Lahden ja Hollolan kehittyviltä keskusta‐alueilta. Uusi kehätie myös tehostaa maankäytön ja liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Erityisesti Lahden keskustan kohdalla, Mannerheiminkadun liikenneturvallisuus paranee ja katuosuutta voidaan lähteä kehittämään viihtyisänä, kaikki kulkumuodot huomioivana kaupunkibulevardina.
Eteläinen kehätie luo myös uuden sujuvan reitin kaupungin sisäiseen läpikulkuliikenteeseen ja näin tukee Lahden keskustavisiota ja keskustan liikenteen ja liikkumisen kehittämistavoitteita.
Eteläinen kehätie luo edellytykset Kujalan teollisuus‐ ja logistiikka‐alueen kehittämiselle ja mahdollistaa keskustaan linkittyvän Radanvarren alueen kehittämisen urbaaniksi vetovoimaiseksi asuinalueeksi. Uusia kehittyviä alueita ovat erityisesti Matkakeskuksen lähialue, Askon alue ja Sopenkorpi.
Asumisviihtyvyys paranee Mannerheiminkadun varrella, kun melu sekä päästö‐ ja estevaikutukset pienevät liikennemäärien laskun myötä. Päästöt ja pohjavesialueiden pilaantumisriski vähenevät myös tärkeällä Salpausselän pohjavesialueella.
Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekivät eduskunta sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan valtuustot.
hankkeen kokonaiskustannukset
valtion rahoitusosuus 72 %
2 maantietunnelia, 42 uutta siltaa
6 km melusuojausta
