Radanvarsi

Lahden Radanvarteen kasvaa tulevaisuudessa urbaani kaupunginosa, jossa entiset teollisuusalueet korvataan asunnoilla ja toimistotiloilla.

Radanvarren alue on tulevaisuudessa Lahden ydinkeskustaan kiinnittyvä tiivis ja urbaani kaupunginosa. Alueella yhdistyvät julkisen liikenteen solmukohta sekä liike-elämän ja asumisen toiminnot sekä kattavat yksityiset ja julkiset palvelut.

Radanvarren tavoitteena on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen sekä kestävän liikkumisen edelläkävijäalue. Valtatieliikenne on siirtymässä eteläiselle kehätielle ja ratapiha- ja teollisuustoiminnan loppuminen alueella on vapauttanut alueita uusille toiminnoille.

Lahden radanvarren ensimmäisenä hankkeena valmistui matkakeskus. Junaliikenteen risteysaseman läheisyys sekä nopea raideyhteys Venäjälle ja pääkaupunkiseudulle luovat erinomaiset edellytykset koko radanvarren alueen kehittämiselle.

Tulevaisuuden töitä ja asumista

Radanvarren kaavoitus perustuu vuonna 2012 järjestettyyn ideakilpailuun. Radanvarren aluetta, jolla tarkoitetaan aluetta Mytäjäisten risteyksestä Upon sillalle, kaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäisinä kohteina on kaavoitettu matkakeskuksen lähialue länteen sekä Askon alueen suuntaan, sekä Starkin alueena tunnettu Vanha-Jussin alue.

Radanvarren kapasiteetti on Lahden mittakaavassa merkittävä. Alueelle mahtuu tulevaisuudessa satoja uusia yrityksiä ja jopa n. 6000 asukasta.

Radanvarsi yrityksille

Askonalue (Renor)

Vahva-Jussi (Hartela)

Mannerheiminkatu kaupunkibulevardiksi

Eteläisen kehätien valmistuttua kaupungin ohittavat liikennevirrat ja raskas liikenne siirtyy uudelle valtatielle. Tämä mahdollistaa koko radanvarren alueen kehittämisen sekä Mannerheiminkadun muutoksen kohti viihtyisää ja kaikki kulkumuodot huomioivaa kaupunkibulevardia.

Mannerheiminkadun asemakaavoitus kaduksi on aloitusvaiheessa. Asemakaavatyön tueksi laaditaan Mytäjäisten liittymän ja Iso-Paavolan sillan väliselle osuudelle kadun yleissuunnitelma.

Mannerheiminkatu tulee jatkossa toimimaan Radanvarren asuinaluetta palvelevana koontikatuna, mutta myös keskustan kehäkatuna keskustan liikenne ja liikkumisen tavoitesuunnitelman (LIISU 2030) ehdotuksen mukaisesti. Lue lisää LIISU 2030 -sivuilta.

Mannerheiminkadusta halutaan luoda sujuvaa ja viihtyisää katuympäristöä kaikille käyttäjille ja kulkumuodoille. Matkakeskuksen edustalla tuodaan näkyvämmin esille keskustaan vievää kävelyreittiä. Radanvarteen tulee toteuttaa sujuva pyöräilyn pääreitti ja katutilassa varaudutaan myös DUO-raitiotien mahdollisuuteen. Viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä katuvihreää ja puistosaarekkeita ja samalla korostetaan olemassa olevaa viherympäristöä. Suunnitteluratkaisuissa painotetaan ekologisia ratkaisuja.

Mannerheiminkadun kehittämisen lähtökohtana on ollut valtatie 12 kehittämisselvitys (pdf).

Lue lisää kaupunkibulevardista

Matkakeskuksen toiminnallisuutta parannetaan ja pysäköinti täydentyy

Lahden Matkakeskuksen alueelle on tavoitteena toteuttaa n. 600 liityntäpysäköintipaikkaa. Pysäköintiä keskitetään vaiheittain pysäköintilaitoksiin kaupungin Pysäköintipolitiikan mukaisesti. Matkakeskuksen länsipuolella on alkamassa kaavamuutos, jossa entisen postitalon kortteliin toteutetaan. 440 paikkainen pysäköintitalo. Myös Moisionkadulle on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa pysäköintilaitos. Tällä hetkellä käytössä olevat liityntäpysäköintipaikat.

Matkakeskuksen opastusta ja viihtyisyyttä kehitetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Vuoden 2021 aikana lisätään opasteita junalaitureille ja asematunneliin. Käynnissä on myös laajan seinämaalauksen toteuttamien asematunneliin. Lue lisää seinämaalauksesta.

Matkakeskusalueella on myös INSPIS ry kaupunkitalkkarit hoitamassa alueen siisteyttä sekä viihtyisyyttä.

Radanvarren asemakaavoitus

Radanvarren alue kehittyy vaiheittain. Hanke koostuu useasta erillisestä kaavoituskohteesta: Vanha-Jussin (Starkin ) alue, Matkakeskuksen länsiosa, Asko II sekä Mannerheiminkadun pohjoispuolella Vientikerman-Oikeus- ja Poliisitalojen tonteista.

Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut mahdollistaa käytöstä poistuneen Starkin teollisuus- ja varastoalueen muuttaminen asuin-, palvelu- ja liikerakennusten alueeksi. Alueelle rakentuu kerrostaloja noin 1500 asukkaalle sekä keskitettyä pysäköintiä ja päivittäistavarakauppa. Kaava on saanut lainvoiman vuonna 2018.

Ajantasa-asemakaavaan

(Kaavamääräykset saa näkyviin ruudun vasempaan reunaan klikkaamalla ajantasakaavasta haluamasi asemakaava aktiiviseksi hiiren vasemmalla näppäimellä ja valitsemalla avautuvasta ruudusta Lisätiedot-linkki.)

Alue rakentuu vaiheittain. Lahden kaupunki on sopinut v. 2018 alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta Hartela Etelä-Suomi Oy:n kanssa. Hartela toteuttaa myös pääosan tonteista. Muita tontin omistajia alueella on Senaatti ja Lahden kaupunki.

Aluetta kiertävän Vahva-Jussin lenkin katusuunnitelmaan voi tutustua oheisesta linkistä.

Vahva-Jussin lenkin katusuunnitelma (pdf)
Matkakeskuksen länsiosa 1 kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Lahden matkakeskusta tukevien toimintojen, kuten pysäköinnin sekä matkakeskuksen yhteyteen luontevasti sopivien kaupallisten palvelujen sekä majoituspalvelujen tuottaminen matkakeskusalueella. Sinne on tulossa koti noin 750 uudelle asukkaalle ja kaavassa on lisäksi varaus kymmenkerroksiselle hotellille ja liityntäpysäköinnille. Kaava on saanut lainvoiman v. 2017.

Matkakeskukseen liittyvän Asematorin alue jäsentyy tarkemmin kortteleiden toteutuksen yhteydessä.

Ajantasa-asemakaavaan

(Kaavamääräykset saa näkyviin ruudun vasempaan reunaan klikkaamalla ajantasakaavasta haluamasi asemakaava aktiiviseksi hiiren vasemmalla näppäimellä ja valitsemalla avautuvasta ruudusta Lisätiedot-linkki.)

Alueen läpi kulkeva Jaksonkatu on valmistunut v. 2020. Matkakeskuksen saattoalueeseen liittyvän Asematorin alue jäsentyy tarkemmin kortteleiden toteutuksen yhteydessä.

Jaksonkadun katusuunnitelmaan voi tutustua oheisesta linkistä.

Jaksonkadun katusuunnitelma (pdf)
Matkakeskuksen itäpuolella sijaitseva Askonalueen kulttuurihistoriallinen teollisuusympäristö muodostaa keskeisen osan radanvarren suunnittelualueesta. Entisiin Askon ja Upon tehdaskiinteistöihin on syntynyt viime vuosina monipuolinen luovien ja tietointensiivisten alojen osaamiskeskittymä ja merkittävä työpaikka-alue. Uutena toimintona alueelle on tarkoitus tuoda myös asumista, jolloin alue pysyy elävänä ympäri vuorokauden.

Ensimmäisenä Askon alueen kaavakohteena on valmistunut Asko II -kaava, joka käsittää alueen Askonkadulta Iso-Paavolan sillalle. Teollisuustoimintojen aluetta kehitetään asumis- ja yrityskäyttöön ja sinne olisi tulossa 1 000 uudelle asukkaalle asuntoja, keskitettyä pysäköintiä sekä päivittäistavarakauppa.

Askonkadun 1. vaihe on otettu liikenteelle ja rakentaminen alueella on käynnistynyt.

Ajantasa-asemakaavaan

(Kaavamääräykset saa näkyviin ruudun vasempaan reunaan klikkaamalla ajantasakaavastahaluamasi asemakaava aktiiviseksi hiiren vasemmalla näppäimellä ja valitsemalla avautuvasta ruudusta Lisätiedot-linkki.)

Askonkadun katusuunnitelma

Asemapiirustus (pdf)

Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)

Katusuunnitelmaselostus (pdf)
Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuneiden teollisuus- sekä Oikeustalon ja Poliisitalon tontit asuin-, liike- ja toimistokerrostalojen korttelialueiksi. Vientikerman ja Oikeustalon korttelialueelle voi sijoittaa myös palveluasumista, oppilasasuntolan ja niihin liittyviä palvelutiloja. Oikeustalon kaavan yhteydessä Salininkadun ja Mannerheiminkadun kulmassa oleva pysäköintikenttä on osoitettu hulevesien hallinnan viheralueeksi.

Alueen katujärjestelyihin esitetään muutoksia. Loviisankatu liitetään Salininkatuun ja Salininkatu muuttuu Mannerheiminkadun ja Loviisankadun välillä yksisuuntaiseksi etelän suuntaan. Tavoitteena on hillitä läpiajoa Salininkadulla ja siten luoda viihtyisämpää elinympäristöä ja katutilaa.

Oikeustalon tontti sekä Salininkadun ja Mannerheiminkadun kulmassa oleva pysäköintikentän asemakaava on lainvoimainen.

Oikeustalon ja Vientikerman kaavasivut

Poliisitalon kaavasivut

Radanvarren ideakilpailu

Lahden kaupunki järjesti vuonna 2012 kansainvälisen ideakilpailun radanvarren alueen kehittämiseksi. Osallistavalla suunnittelulla oli kilpailussa tärkeä merkitys. Kilpailu toimii jatkosuunnittelun pohjana.

Radanvarren kilpailu oli tärkeä osa designpääkaupunkivuotta, ja myös yksi vuoden isoimmista arkkitehtuurikilpailuista Suomessa. Kilpailussa oli jaossa yhteensä noin satatuhatta euroa palkintorahaa. Radanvarren kilpailua rahoitti Lahden kaupungin lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Arkkitehtuurikilpailuja 1/2013, Lahden radanvarsi (pdf)

Radanvarren kilpailuun osallistui 26 kilpailutyötä. Pääpalkinnon, 36 000 euroa, voitti Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n Adalbert Aapolan ja Jarkko Kettusen Krokotiili-työ. Ehdotus voitti myös kansalaisille suunnatun avoimen nettiäänestyksen.

Kaikkiaan kilpailussa palkittiin kuusi työtä. Kilpailun terävin kärki koostui ehdotuksista, jotka tarjosivat erilaisia näkemyksiä kilpailualueen kehittämiseen täydentäen toisiaan, ja joiden voidaan siten katsoa tarjoavan monipuolisen alustan tulevalle kaavoitustyölle.

Kuvassa Radanvarren ideakilpailun voittanut Krokotiili-työ.
Osallistavalla suunnitelulla oli tärkeä merkitys Radanvarren kilpailussa. Kilpailutyöt olivat kansalaisten kommentoitavana verkossa mutta kansalaiset pääsivät myös muilla tavoin ideoimaan radanvarren alueen tulevaisuutta.