Hyppää sisältöön

Lahti tuo hiilineutraalin rakentamisen tekijät yhteen

Lahden kaupunki kokoaa yhteen toimijoita, jotka pyrkivät vähentämään asumisen päästöjä. Tarvetta on, sillä kaikkiaan jopa kolmannes maailman hiilidioksidipäästöistä liittyy asumiseen ja rakentamiseen.

Kirjoittaja: Miikka Venäläinen

Miikka Venäläinen on Lahden kaupungin elinkeinopäällikkö, joka uskoo että vihreä kasvu on lahtelaisille
yrityksille mahdollisuus luoda kestävää kasvua.

Asuminen on ihmisen perustarve, mutta sen hiilijalanjälki on suuri. Siksi Lahti on Suomen johtavana ympäristökaupunkina tarttunut asumisen aiheuttamaan ilmastohaasteeseen. Olemme koonneet yhteen toimijoita, jotka toteuttavat uraauurtavia energia- ja lämpöratkaisuja rakennusten ja jopa kaupunginosien tarpeisiin. Mukaan mahtuu!

Perustimme syksyllä 2020 Lahteen hiilineutraalin rakentamisen kehittämiskeskuksen. Keskus tuo samalle alustalle yritykset, tutkimustoiminnan ja kunnat ratkomaan hiilineutraalin rakentamisen haasteita.

Rakentamisella on aina hiilijalanjälki, mutta muuttamalla rakentamisen ja asumisen toimintatapoja voimme vähentää merkittävästi elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä asumisesta hiilineutraalia.

Asumisen päästöjä voi pienentää monin tavoin

Asumisen ja rakentamisen päästöt voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen. Lahden uusi hiilineutraalin rakentamisen kehittämiskeskus etsii ratkaisuja näihin kaikkiin.

Ennen rakentamista kaavoitetaan, suunnitellaan ja luvitetaan. Kun hiilijalanjälkeen vaikuttavat asiat huomioidaan jo ennen rakentamista, voidaan vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren tuottamiin hiilidioksidipäästöihin. Kaavoitus ja rakennuslupa määrittävät suunnittelun rajoitteet ja mahdollisuudet. Ne ratkaisevat, missä rakennus sijaitsee ja millaisia rakennusmateriaaleja sekä energiaratkaisuja siinä käytetään.

Käytön aikaisiin hiilidioksidipäästöihin vaikutetaan jo suunnitteluvaiheessa: onko rakennus puu- vai betonirakenteinen, mikä sen lämmitysmuoto on, miten sähköautojen latauspaikat mitoitetaan ja miten tehokkaasti hyödynnetään ihmisistä ja muusta toiminnasta syntyvä hukkalämpö. Käytön aikana rakennuksen hiilijalanjälkeä voidaan vielä parantaa korjausrakentamisella.

Käytön jälkeen suurimmat päästöt syntyvät rakennuksen purkamisesta ja kierrättämisestä. Myös elinkaaren loppupäähän vaikutetaan suunnitteluvaiheessa, kun valitaan esimerkiksi kierrätykseen kelpaavia materiaaleja.

Miksi asumisen päästöjä täytyy pienentää?

Asumisen, tai pikemmin rakentamisen, kysyntä ei pienene lähitulevaisuudessa. Kaupungistuminen ruokkii rakentamista ympäri maailmaa. Tilastot rakentamisen ja asumisen ilmastovaikutuksista ovat kiinnostavaa luettavaa. Yllätyin OECD:n tilastoja tutkiessani siitä, että pelkästään asumisen osuus ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräti 22 prosenttia – saman verran kuin liikenteen! Kotien lämmitys tuottaa paljon hiilidioksidia, mutta lukuun vaikuttavat myös muut tekijät, kuten rakennuksen elinkaareen liittyvät hiilidioksidipäästöt.

Rakentamista koskevat tilastot paljastavat, että pelkästään betoniteollisuus tuottaa 5–8 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Rakennusteollisuuden osuus päästöistä on kutakuinkin yhtä suuri kuin lentoliikenteen, eli noin kaksi prosenttia.
Yhteenlasku summaa, että rakentaminen, betoniteollisuus ja asuminen vastaavat lähes kolmanneksesta maailman hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi asumisen ratkaisut vaikuttavat paljon liikenteen ja energiatuotannon päästöihin.

Luvut ovat kovia, ja hiilineutraalin rakentamisen polku on vasta alussa. Toivon, että mahdollisimman moni rakennuksiin, rakentamiseen, energian- ja lämmöntuotantoon, purku- ja kierrätystoimintaan, hiilidioksidin talteenottoon sekä liikenteeseen liittyvä yritys pohtii, mitä annettavaa heillä olisi hiilineutraalin rakentamisen kokonaisuuteen.

Lahden hiilineutraalin rakentamisen kehittämiskeskus on alusta, johon saa tulla mukaan.