Hyppää sisältöön

Mihin tarvitaan pysäköintitaloja – vai tarvitaanko niitä?

Lahdessa on nyt suunnitteilla ennätysmäärä uusia pysäköintitaloja. Kaupunki tiivistyy ja keskustassa tilaa halutaan parkkikenttien asemasta rakentamiselle, puistoille, jalankululle ja pyöräilylle. Keskustaan, terveysasemalle ja junalle pitää jatkossakin päästä myös henkilöautolla ja sille tulee löytää helposti pysäköintipaikka.
Toriparkki sijiatsee kauppatorin alla

Kirjoittaja: Pirkko-Leena Jakonen

kirjoittaja työskentelee kaupungin maankäytössä projektipäällikkönä ja on perehtynyt mm. pysäköintikysymyksiin.

Lahdessa on tarve uudelle pysäköintilaitokselle niin matkakeskuksessa kuin kaupunginsairaalan mäellä ja Ranta-Kartanossakin. Myös Sibeliustalon ja Urheilukeskuksen alueet odottavat uusia pysäköintiratkaisuja, samoin uusiutuva Paavolan alue. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen ei ole vähentänyt pysäköintipaikkojen tarvetta, korona tilapäisesti kyllä.

Lahtelaisista joka toinen omistaa auton, naapurikunnissa vielä useampi. Autojen määrä ei ole vähentynyt, vaan itse asiassa kasvanut nopeammin kuin väkiluku. Keskusta-asukkailla on vähemmän autoja kuin muilla, mutta keskustassa asioivat niin oman kunnan kuin naapurikuntien asukkaatkin paljon henkilöautoilla.

Nyt kaupungilla on kolme yleistä pysäköintitaloa, Toriparkki, Hansa ja Siltapuisto. Näistä Siltapuisto ja erityisesti sen vanha osa on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa.

Pysäköintitalon rakentaminen on kallista

Pysäköintitalo on erinomainen keksintö silloin, kun pienelle alueelle halutaan saada mahtumaan paljon autoja. Se on mukava autoilijalle, koska siellä ei sada eikä auringonpaiste kuumenna autoa. Pakkasellakin ikkunat pysyvät sulana. Asiointimatkatkin ovat lyhyempiä, kun autot ovat tehokkaasti päällekkäin tai maan alla. Hyvin suunniteltu pysäköintitalo on kaupunkikuvassa paremman näköinen kuin vastaava automäärä isolla parkkikentällä. Oikeastaan ainoa huono puoli on hinta.

Yhden autopaikan rakennuskustannus on pysäköintitaloissa 15-30 000 euroa, eli enemmän kuin mitä tyypillinen suomalainen keski-ikäinen (12 vuotta) auto maksaa. Maan alle rakennettaessa hinta on noin puolitoistakertainen ja kalleinta on kallioluolaan rakentaminen, jopa yli 50 000 euroa per paikka.

Pysäköintitalon, tai yleensä rakenteellisen pysäköinnin, kannattavuutta voi arvioida monin tavoin. Esimerkiksi liikekeskukset ja marketit rakentavat pysäköintilaitoksia, vaikka eivät suoraan saa niistä tuloja. Isojen markettien liiketoiminta edellyttää riittävää parkkipaikkakapasiteettia ostoskärrymatkan päässä.

Kaupungilla on monin paikoin samankaltainen tilanne. Keskustan halutaan olevan hyvin saavutettava myös henkilöautoilijoille. Tiiviiseen keskustaan ei kuitenkaan katujen varsille mahdu riittävästi parkkipaikkoja. Rakentamaton tila – mitä ei keskustassa paljoa ole – on paljon viehättävämpi ja vetovoimaisempi puistoina ja aukioina kuin pysäköintikenttinä. Kuka haluaisi lähteä iltakävelylle parkkialueelle?

Parhaiten pysäköintitalo kannattaa taloudellisesti, jos sillä on käyttäjiä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Lyhytaikaista pysäköintiä on enemmän päiväsaikaan ja yöllä samoja paikkoja käyttävät lähitalojen asukkaat autojensa säilytykseen.

Muutkin kiinteistöt rahoittavat pysäköintitaloja

Keskustan uusien rakennusten autopaikoista osa on hankittava kaupungin pysäköintilaitoksesta. Usein näillä täydennysrakennustonteilla ei edes ole tilaa riittävälle määrällä autopaikkoja, joten tässä järjestelyssä kaikki voittavat. Kiinteistöt maksavat tällä hetkellä rakennuskustannusten verran eli 25 000 euroa per paikka. Nykyisten kaupungin pysäköintilaitosten paikoista yli puolet on tällaisia, joiden rakennuskustannukset on saatu takaisin muilta kiinteistöiltä.

Sujuva liityntäpysäköinti on tärkeää

Lahtelaisista käy Helsingissä töissä 2000 henkeä ja saman verran muissa radanvarren kunnissa. Monelle pitkä työmatka sujuu parhaiten kulkemalla omalla autolla asemalle ja siitä junalla tai bussilla eteenpäin. On tärkeää, että liityntäpysäköintipaikan etsintään ja siitä junaan siirtymiseen ei kulu ylimääräistä aikaa. Pysäköinnin hinnan tulee myös olla kohtuullinen, jotta ihmiset eivät ryhdy kustannusten vuoksi kulkemaan työmatkaa omilla autoillaan – tai muuta Lahdesta pois.

Korona-aika tyhjensi myös parkkipaikkoja

Lisää mietittävää tulee siitä, että nyt korona-aikana kaikki on ollut toisin. Matkakeskuksen alueella on kaikissa parkeissa ollut tilaa, kun väki on pysynyt etätöissä tai viruksia välttääkseen kulkenut omilla autoilla ja muukin matkustaminen on radikaalisti vähentynyt. Mutta mitä tapahtuu koronan jälkeen? Palaavatko ihmiset toimistoille vai lisääntyykö osittainen tai kokoaikainen etätyö ja kuinka paljon? Mitä tämä vaikuttaa liityntäpysäköinnin tarpeeseen? Tätä ei vielä kukaan tiedä.

Terveyskeskukseen moni tulee autolla

Kun kaupunkilainen on menossa terveysasemalle, ei hän yleensä ole täysissä voimissaan. Jos taloudessa on auto, on kätevintä mennä sillä. Terveysasemapalvelut ovat keskittymässä kaupunginsairaalan mäelle ja paikkoja tarvitaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan autoille. Läheinen Siltapuiston pysäköintitalo alkaa olla käyttöikänsä päässä ja uusi työnimellä Pässinparkki (viereisen Loviisanpässin puiston mukaan) kulkeva laitos voisi korvata sen.

Autojen määrän vähenemiseen on hyvä varautua

Pysäköintitalojen käyttöiän aikana autojen määrä voi vähentyä tai siirtyminen itseajaviin autoihin tuo aivan toisenlaiset tarpeet pysäköinnille. Tämä ei kuitenkaan tapahdu nopeasti ja ihan vielä. Pysäköintitalo on helpompi purkaa tai muuttaa toiseen käyttöön kuin talojen alla olevat pysäköintihallit. Tämä tulee suunnittelussa ottaa huomioon.

Nyt on tärkeää löytää ratkaisuja, joilla jatkossakin löytyy helposti pysäköintipaikka keskustassa asioiville sekä junalle ja terveysasemalle menijöille. Mitä monipuolisempaa käyttöä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina uusille pysäköintitaloille saadaan, sitä varmemmin ne ovat myös taloudellisesti kannattavia.