Lajitellaan kouluissa

Katso alakoululaisille suunnattu video (kesto 3:45). Videon jälkeen voitte viritellä keskustelua esimerkiksi näillä kysymyksillä:

• Miksi lajittelu on tärkeää?
• Käytetty piirustuspaperi donkattiin videolla sekajätteeseen. Miksi ei paperijätteeseen?
• Yllättikö tieto siitä, että käytetty käsipaperi on biojätettä? Eikö biojäte olekaan vain ruoantähteille?
• Mitä kaikkea voikaan laittaa sekajätteeseen?
• Mikä oli haastavin lajiteltava jäte videolla ja miksi?
• Miten oppilaiden kodeissa lajitellaan? Olisiko videon esimerkeistä jotain kotiin vietävää? Voisiko lajittelua tehdä huolellisemmin myös kotona?

Katso yläkoululaisille suunnattu video (kesto 3:40). Videon jälkeen voitte viritellä keskustelua esimerkiksi näillä kysymyksillä:

• Tarjosiko video jotakin uutta tietoa? Jos, niin mitä?
• Käytetty piirustuspaperi donkattiin videolla sekajätteeseen. Miksi ei paperijätteeseen?
• Käytetty käsipaperi on sen sijaan biojätettä. Mihin oikein lajiteltu käsipaperi lopulta päätyy eli miten jäte tässä tapauksessa saa uuden elämän?
• Miksi purkka ei kuulu biojätteeseen? Mihin se siis lajitellaan?
• Mikä oli mielestäsi haastavin lajiteltava jäte videolla ja miksi?
• Minkä videon esimerkeistä voisi viedä uutena lajittelurutiinina kotiin koko perheen käyttöön?

Ideaalitapauksessa jokaisesta luokasta löytyy omat jäteastiat sekajätteelle, keräyspaperille ja biojätteelle (johon siis käsipaperikin kuuluu). Käytetään yhtenäisiä jätelajimerkintöjä ja ohjeistetaan lajittelua myös kuvina. Näin helpotetaan pienimpien oppilaiden ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden lajittelua merkittävästi.

Jäteastiamerkintöjen tulee olla ajan tasalla myös muissa koulun tiloissa, kuten käytävillä, oppilashuollossa, pukuhuoneissa ja kopiohuoneessa. Jätelainmuutoksesta on sen verran lyhyt aika, että vanhentuneita merkintöjä näkee julkisissa tiloissa vielä runsaasti. (Esimerkiksi Lahdessa energiajäte tai kaatopaikkajäte kummittelee vielä joissakin jäteastioissa.) Nyt on korkea aika hoitaa jäteastiat ajan tasalle ja merkinnät kuntoon. On aktiivisesti poisopittava vanhoista lajittelutavoista. Aikuiset näyttävät mallia tässäkin.

Kaikkia jakeita varten ei tarvitse/voi olla omaa jäteastiaa jokaisessa luokassa. Kattavampia lajittelupisteitä voidaan sijoittaa käytäville ja/tai aulatiloihin. Lajittelupisteellä on selkeästi merkityt astiat sekajätteelle, biojätteelle, muovipakkauksille, kartonkipakkauksille, keräyspaperille, metallille ja lasille.

Wc-tiloissa on usein vain sekajäteastia, jolloin käsipapereita ei voi lajitella tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. WC-tilassa tulisikin olla kaksi erillistä jäteastiaa, joista toinen on biojätepussilla vuorattu käsipaperiastia, joka tulee merkitä huolella. Käytetty käsipaperi sekajätteen joukossa on yksi suurimmista lajitteluvirheistä julkisissa tiloissa.

Kouluissa suosituksi luokkien varainhankintatavaksi muodostuneet bullikset tuottavat vuositasolla merkittävän määrän jätettä. Bullisten järjestämispaikka on hyvä vakiinnuttaa tilaan, joka sijaitsee lajittelupisteen välittömässä läheisyydessä. Jos tämä ei ole mahdollista, on järjestäjäluokan velvollisuutena hoitaa lajittelu ”pop-upina” eli tarjota tarvittavat jäteastiat saataville bullisten ajaksi. Tässä on myös tärkeä viestinnän paikka. Kun luokka valmistelee bulliksiin hinnastoja, voitaisiin samalla tehdä myös lajitteluun kannustavia julisteita sekä tarvittavaa ohjeistusta.

Jos koulussa myydään juomia palautuspulloissa eikä keräyspistettä pulloille vielä löydy, voisiko oppilaskunnan vastuuttaa hoitamaan pullojen palautuksen, jolloin myös raha tuloutuisi koululaisten käyttöön? Tästäkin oppilaat voisivat tehdä julisteita koulun seinille. Tai voisiko toteutuksen viedä niin pitkälle, että palautuspullorahoja kerättäisiin koko lukukauden ajan ”stipendirahastoon” ja lukukauden lopuksi opettajat palkitsisivat havaintojensa perusteella esimerkillisimmät lajittelijat.

Osana CITISYSTEM-hanketta Lahdessa hahmoteltiin koulumaailmaan uutta lajittelun mallia, joka on jätelakimuutosten jälkimainingeissa erittäin ajankohtainen.

Monissa kouluissa tarvitaan vielä ohjausta uudistuneeseen lajittelulogiikkaan. Parhaiten maaliin päästään (tai oikeisiin koreihin donkataan) useamman toimijan tiiviillä yhteistyöllä. Paikallinen jätehuoltoyhtiö on monessa kaupungissa aktiivinen ympäristökasvatuskumppani kouluille. Lahdessa Salpakierto auttaa kaikenlaisissa lajittelupulmissa.

EU:n jätesäädöspaketin tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Erilliskerättyä jätettä ei saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Parhaillaan valmisteilla oleva kiertotalouslaki tulee korvamaan lähivuosina jätelain, joten lajittelun ja kierrätyksen teemoissa on oltava jatkuvasti hereillä. Toisinaan on myös poisopittava totutusta, kun tutkimustieto lisääntyy ja käytännöt kehittyvät.

Pilotissa selvitettiin kehittämisen pohjaksi lajittelun nykytila Lotilan alakoulussa ja Kukkasen yläkoulussa. Oppilaiden ja henkilökunnan kokemuksia, lajittelutietämystä ja asennetta lajittelua kohtaan selvitettiin kirjallisella kyselyllä.

Alla muutamia nimettömiä poimintoja alkukartoituskyselystä, joka tehtiin Lotilan koulun oppilaille (luokat 1–6) ja henkilökunnan edustajille. Kyselyyn vastasi 164 lasta ja viisi aikuista. Havainnot ja opit ovat varmasti hyödyllisiä ympäri maata. Lahti edustaa rakenteellisesti melko hyvin keskisuurta suomalaista kaupunkia ja myös lajitteluhaasteet ovat pitkälti yhteisiä.

Avoimissa vastauksissa korostui sekä alakoulun että yläkoulun kyselyssä esimerkkien tapaan selkeästi se, että koululle tarvitaan lisää lajitteluastioita ja selkeyttä ohjeistukseen. Lajitteluun kaivattiin myös aidosti aikuisten apua. Näihin toiveisiin päästiin Lahdessa vastaamaan hankkeessa (lue lisää tiedotteesta).

Alakoululaisten kehittämisehdotuksia

• Voisi laittaa kaikkiin roskiksiin laput, joissa lukee mikä roskis se on.
• Olisi oppitunteja jätteiden käsittelystä.
• Jokainen ottaa sen verran ruokaa, että jaksaa tai ottaa ensin vähän ja sitten lisää.
• Voitaisiin tehdä yhteiset jätteiden lajittelusäännöt.
• Uusia kylttejä, jotka antavat enemmän tietoa mikä menee mihin.
• Voisi laittaa semmoisen jätejutun mihin on helppo jaotella.
• Miettisi mikä kuuluu mihin jätteeseen tai pyytäisi apua.
• Oppilaita opetettaisiin lajittelemaan jätteet oikeisiin astioihin ja jäteastiat merkittäisiin tekstillä ja kuvalla ja kirjoitettaisiin mitä sinne saa panna!

Yläkoululaisten kehittämisehdotuksia

• Voisi laittaa roskiksien kylkeen esimerkkejä siitä, mitä kyseiseen roskikseen kuuluu laittaa. Näin ei tarvitsisi paljoa aikaa eikä miettimistä roskien lajitteluun ja se menisi varmemmin oikein.
• Voisi muistuttaa jätteiden lajittelusta ja kannustaa siihen.
• Enemmän lajittelumahdollisuuksia.
• Voisi olla kierrätyslaatikot vierekkäin niin, että ei tarvitse etsiä oikeaa roskista.
• Kouluumme pitäisi hommata pullonpalautuskone.
• Tehdä kaikki selkeämmäksi.
• Opettajat tarkkailisivat tarkemmin oppilaiden roskien lajittelua ja tehtäisiin tarkat säännöt niihin liittyen sekä seurauksia, jos sääntöjä ei noudata.

Kirjoitusvirheet korjattu luettavuuden vuoksi.

Yhteenvetohuomioita kyselystä alakoululla

• 73 prosenttia vastaajista piti lajittelua koulussa erittäin tai melko tärkeänä. Heistä 93 % oli sitä mieltä, että koulussa lajittelu on helppoa tai osittain helppoa. Noin kaksi kolmasosaa koki, että koulun henkilökunta kannustaa lajitteluun usein tai joskus.
• Yhdeksän prosenttia vastaajista koki lajittelun koulussa vaikeaksi. Tästä joukosta 80 prosenttia piti kuitenkin lajittelua koulussa tärkeänä, mutta kaikki eivät kokeneet saavansa kannustusta lajitteluun.
• Vastauksissa toistui, että jäteastioita tarvitaan lisää erityisesti biojätteelle. Hyväkin lajitteluasenne ”menee hukkaan”, jos fasiliteetit eivät ole kunnossa.
• Jäteastioihin toivottiin selkeitä symboleja ja tekstejä. Kuvalliset lajitteluohjeet ovat tärkeitä, sillä lukutaito ei ole vielä kaikilla riittävä.
• Lapset ovat erittäin tietoisia siitä, kuinka ruokahävikkiä ja biojätteen määrää voi vähentää. Biojätteestä ja ruokahävikistä viestiminen on vaikuttanut lapsiin selkeästi. Sen sijaan vaarallisen jätteen käsite kaipaa selkeyttämistä ja enemmän viestintää. Lapset ovat valmiita kannustamaan toisiaan lajittelussa ja hyötyvät aktiivisten aikuisten esimerkistä.
• Vastaajien kodeissa eniten lajiteltiin biojätettä (95 %), muovipakkauksia (87 %) ja kartonkia (84 %). Vähiten lajiteltiin poistotekstiilejä (24 %), sähkölaitteita (34 %) ja vaarallista jätettä (49 %). Prosenteissa on syytä huomioida, että suurin osa vastaajista oli lapsia, jotka eivät ehkä tiedä harvemmin syntyvän jätteen lajitteluperiaatteista kotonaan. Ylipäätään käsite vaarallinen jäte on alakoululaiselle varmasti hankalin hahmottaa.

Jos nämä huomiot herättävät tarpeen selvittää vastaavia asioita omassa koulussanne, voitte hyödyntää Lahden kyselymallia kehittämistarpeiden pohjaksi.

Lataa kyselypohjat käyttöön täältä: Kysely oppilaille ja Kysely henkilökunnalle.

CITISYSTEM-hankkeen ansiosta myös nelosluokkalaisten opetussuunnitelmaan kuuluva kiertotalousopetus osana Lahden ympäristökasvatusohjelmaa uudistui. Uudessa oppimiskokonaisuudessa koululaiset tutkivat yhdessä opettajan johdolla tavaroiden käyttöä kestävällä tavalla.

Teeman käsittely alkaa luokassa Kiertotalous tutuksi -vihkon tehtävillä. Kotoa tuodulle tavaralle etsitään luokkakavereiden joukosta kiinnostuneita lainaajia, ja pohditaan tavaran mahdollisia huoltotarpeita sekä kierrätysmahdollisuuksia sitten, kun tavaraa ei enää itse tarvitse. Teemalle antaa käytännön syvyyttä tutustumisretki Salpakierron käsittelykeskukseen.

Lataa kiertotalousvihko nelosten käyttöön täältä: Nelosten kiertotalousvihko (pdf)

Tämän sivuston materiaali täydentää osaltaan Lahden perusopetuksen ympäristökasvatusohjelmaa, joka uudistettiin syksyllä 2025.

Ympäristökasvatusohjelma rohkaisee erityisesti ulkona oppimiseen. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaita Lahden seudun upeisiin luontokohteisiin, vahvistaa paikallistuntemusta ja -identiteettiä sekä kannustaa opettajia viemään opetusta ulos. Opettajat saavat opetusmateriaalit ulko-oppituntien ja retkien toteuttamiseen.

Lisätietoa ohjelmasta: Perusopetuksen ympäristökasvatusohjelma vie lapset luontoon.

Lahden kaupunki on partnerina mukana kansainvälisessä CITISYSTEM-hankkeessa. Hanke tukee kaupunkeja biopohjaisten materiaalien kiertokulun kehittämisessä keskittymällä biojätteen hyödyntämisen järjestämiseen järjestelmätasolla sekä näkökohtiin, jotka liittyvät yhteisön ja sidosryhmien osallistumiseen.

LAB-ammattikorkeakoulu toimii hankkeen pääkoordinaattorina. Lahden kaupungin lisäksi muut partnerit ovat Košicen teknillinen yliopisto (Slovakia), BSC, Business support centre L.t.d., Kranj (Slovenia), Mechelenin kaupunki (Belgia), Keski-Makedonian aluekehitysrahasto (Kreikka), CERCA-instituutti – Katalonian tutkimuskeskusten instituutti (Espanja, 31.8.2024 asti) ja IRTA- elintarvikealan tutkimus- ja teknologiainstituutti (Espanja, 1.9.2024 alkaen).

CITISYSTEM-hanketta rahoittaa Interreg Europe -ohjelma.

Lisätietoa hankkeesta: CITISYSTEM.