Jatkosodan jälkeen Lahteen asettui noin 10 000 karjalaista, joista moni oli kotoisin Viipurista.
Evakuointi kosketti koko kansakuntaa. Evakkojen asuttaminen ja heidän sopeutumisensa uuteen elämään oli keskeinen osa Suomen jälleenrakennusta. Suomi evakuoitiin pysyvästi noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä. Evakuoituja oli kaikkiaan 11 prosenttia Suomen asukkaista.
Lahteen muodostui ”Pikku-Viipuri”, jossa karjalaisia perinteitä vaalittiin. Yritykset ja yhdistykset, kuten Viipurin musiikkiopisto ja urheiluseura Viipurin Reipas, jatkoivat toimintaansa Lahdessa ja välittivät kaupunkiin karjalaista kulttuuriperintöä. Lahteen siirtyneitä yrityksiä olivat esimerkiksi Starckjohannin rautakauppa ja Kääpän tavaratalo.
Evakkojen vastaanotto ei ollut kaikilta osin mutkatonta. Toisaalta karjalaisten on sanottu tuoneen eloa hitaiden hämäläisten keskuuteen. Vähitellen karjalaiset tavat ja perinteet juurtuivat osaksi paikallista kulttuuria. Esimerkiksi virpominen palmusunnuntaina yleistyi ja karjalanpiirakat levisivät vähitellen osaksi yleistä suomalaista ruokaperinnettä.
Lähteet
Sini Ojala: Karjalasta Päijät-Hämeeseen – Viipurista Lahteen. Sodan ja rauhan keskus Muisti (sodanmuisti.fi)
Valtioneuvosto: Maanantaina 20.4. liputetaan evakkojen kunniaksi (valtioneuvosto.fi)