Tarpeettomiksi käyneitä patoja puretaan kiihtyvällä tahdilla Suomessa ja ympäri maailmaa. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti aloittaa Kumiankosken kunnostuksen maaliskuussa. Vesilupa hankkeelle saatiin helmikuussa.
Tavoitteena on luoda lisääntymispaikka ja vaellusreitti muun muassa uhanalaiselle taimenelle. Samalla Kumiankosken pituus tuplaantuu noin 50 metristä sataan metriin.
“Padon purkaminen on nopea, kertaluonteinen ja pysyvä tapa palauttaa tärkeä elinympäristö uhanalaisten vaelluskalojen ja muiden ahdingossa olevien virtavesilajien käyttöön”, kertoo Lahden kaupungin vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.
Euroopan jokivesistöissä on tutkimusten mukaan yli 1,2 miljoonaa nousuestettä. Virtavesien kunnostukselle on tarvetta Suomessakin. Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2018, että koko maan virtavesiluontotyypeistä eli joista ja puroista vain 18 prosenttia on elinvoimaisia. Etelä-Suomen kaikki joet ja purot arvioitiin luontotyyppeinä vaarantuneiksi, uhanalaisiksi tai äärimmäisen uhanalaisiksi.
Suomen virtavesissä on lukuisia patoja ja muita vesirakenteita, jotka estävät vesieliöiden liikkumisen ja heikentävät virtavesien ekologista tilaa.
Taimenten istutus alkaa jo keväällä
Kumiankosken idyllisen myllyn yhteydessä olevalla säännöstelypadolla on aikoinaan ohjattu vettä myllyn ja myllyn yhteyteen rakennetun mikrovesivoimalan tarpeisiin. Patoa ei ole enää aikoihin käytetty alkuperäiseen tarkoitukseen.
Nyt alkavassa kunnostuksessa koskenniskalle eli Kumianjoen yläpäähän ja koskisuvannon alapäähän rakennetaan pohjakynnykset. Niiden ansiosta vedenkorkeus säilyy ennallaan joen yläosassa ja joen yläpuolisissa järvissä: Iso-Kukkasessa, Pikku-Kukkasessa ja Villähteen Kukkasessa.
Koskisuvannon alapäähän rakennettavan kynnyksen ja nykyisen padon välinen alue kunnostetaan luonnonmukaiseksi koskialueeksi. Siihen lisätään kiveä, soraa ja puuta. Kunnostuksella luodaan lisääntymis- ja poikasalueita uhanalaiselle taimenelle sekä mahdollistetaan kalojen liikkuminen vesistöreitillä.
“Tavoitteena on luontaisen kaltainen koski, joka mahdollistaa kalojen vaeltamisen. Taimenenpoikasten istuttaminen aloitetaan heti keväällä kunnostuksen jälkeen”, toteaa vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.
Kunnostus voi aiheuttaa häiriötä liikenteelle
Kunnostus alkaa maaliskuun alussa, ja työn arvioidaan kestävän noin neljä viikkoa. Kunnostuksen aikana kohteessa liikkuu suuria maansiirtoajoneuvoja, jotka voivat aiheuttaa tilapäistä häiriötä Ruuhijärventien liikenteelle myllyn alueella.
Kiinteistönomistajan ja vesialueen omistajien tuki on ollut hankkeelle tärkeä, koska Lahden kaupunki ei omista kunnostettavia alueita. Veden säännöstelyvelvollisuus on kuitenkin kaupungilla.
Hankkeelle on saatu vesilain mukainen lupa, jossa on määritelty toimenpiteet ja vaikutusten seuranta. Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketta vesienhoitoavustuksella.
Taimen (Salmo trutta)
- Lohikala, joka elää meressä, järvissä, joissa ja puroissa.
- Tavataan koko Suomessa. Samassa vesistössä voi elää vaeltavia ja paikallisia yksilöitä, ja eri muodot voivat lisääntyä keskenään, ellei vaellusesteitä ole.
- Taimen lisääntyy ja elää poikasvaiheen purojen ja jokien koski- ja virtapaikoissa. Osa taimenista tekee syönnösvaelluksen eli vaeltaa ruokailemaan järviin tai mereen.
- Sisävesikannat napapiirin eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia.