Aleksanterinkadun päällysteen uusiminen koskee Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välistä osuutta. Korjauksen yhteydessä asfaltoinnissa kokeillaan perinteisiä menetelmiä vähäpäästöisempää tuotantotekniikkaa.
Asfalttipäällyste toteutetaan väliaikaisena ratkaisuna. Kadun lopullinen pintamateriaali ratkaistaan myöhemmin. Voimassa olevassa katusuunnitelmassa Aleksi on osoitettu luonnonkivipäällysteiseksi kaduksi, mutta nykyinen noppakivipäällyste on todettu huonokuntoiseksi.
Tavoitteena vähentää asfaltoinnin päästöjä
Asfaltointi aiheuttaa merkittävän osan infrarakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Asfaltin perinteiset raaka-aineet, öljypohjainen bitumi ja louhittu kiviaines, ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.
Aleksin kokeilualueen asfalttimassasta vähintään puolet on kierrätettyä asfalttia. Lisäksi osa öljypohjaisesta bitumista korvataan biopohjaisella ligniinillä. Aleksanterinkadulla käytettävä ligniini on peräisin metsä- ja puuteollisuuden sivuvirroista. Ligniinin käyttö vähentää riippuvuutta tuontibitumin ja öljyn saatavuudesta. Ligniinipitoista kantavan kerroksen asfalttia kokeillaan osalla Aleksia ja osalla ei, jotta voidaan vertailla näiden eroja.
– Aleksanterinkadun asfaltti valmistetaan matalammassa lämpötilassa ja uusiutuvalla polttoaineella, mikä vähentää energiankulutusta, päästöjä ja todennäköisesti myös asfalttimassan levityksen aikana vapautuvia bitumihuuruja, kiertotalousasiantuntija Satu Virtanen kuvailee.
Kokeilua seurataan muutama vuosi
Peab Asfalt toimittaa asfaltin Aleksin kokeiluun. Ligniinin käyttöä asfaltissa bitumia korvaavana raaka-aineena on testattu jo jonkin verran aiemmin. Aleksanterinkadun koekohteesta saadaan aiempia tutkimuksia täydentävää tutkimustietoa esimerkiksi ligniinin kierrätettävyydestä, kun rakenne aikanaan puretaan.
Aleksanterinkadun päällystys tehdään osana Peab Asfaltin ja LUT-yliopiston tutkimusyhteistyötä, joka edistää asfaltin raaka-aineiden, teknologioiden ja tuotannon kestävää kehitystä. Hankkeessa kehitetään uutta asfalttialan osaamista ja vientikelpoisia ratkaisuja. Lahden kaupunki tukee tutkimusta toteuttamalla todellisen käyttöympäristön koekohteita.
– Vähähiilisten uusiopäällysteiden toimivuutta on tärkeää seurata todellisessa käyttöympäristössä. Seurannan avulla voidaan arvioida, miten ne kestävät ja toimivat verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, Virtanen sanoo.