Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Kotitalouksien lajittelurutiineissa asetelma saattaakin olla juuri toisin päin. Koulujen ympäristökasvatuksen ansiosta jälkikasvun tietämys ajantasaisesta lajittelulogiikasta voi olla parempaa kuin perheen aikuisilla.
Näin ainakin Kukkasen ja Lotilan kouluissa, joissa on kehitetty arjen jätehuoltoa entistä sujuvammaksi käytännönläheisesti, kiitos EU-rahoitteisen CITISYSTEM-hankkeen, jossa Lahti on ollut mukana.
Lue lisää: Kouluissa kehitetään lajittelua kierrätystavoitteiden mukaiseksi
Myös Salpakierron jätehuollon ammattilaiset ovat olleet kehittämishankkeessa vahvasti mukana. Kouluissa opitut lajittelutottumukset heijastuvat parhaimmillaan myös koteihin ja koko kaupungin jätteiden kierrätykseen.
Aktiivisen yhteistyön ja yrityksen oman perustehtävän myötä Salpakierron toimitusjohtaja Kimmo Rinteelle on muodostunut selkeä näkemys siitä, miten lajittelu tällä hetkellä Päijät-Hämeessä sujuu ja missä voitaisiin vielä parantaa.
Biojätteen lajittelusta rahallista säästöä
Kimmo Rinteen ensimmäinen huomio kotitalouksien lajittelusta liittyy taloudellisiin kannustimiin.
– Pientaloasukkaat näkevät jätehuoltokulut konkreettisemmin kuin taloyhtiöiden asukkaat, ja tämä voi vaikuttaa selvästi lajittelumotivaatioon. Esimerkiksi biojätteen lajittelun tuoma säästö motivoi erityisesti pientaloissa, Rinne toteaa.
Taloyhtiössä asuvalla kulu ei ehkä tunnu samalla tavoin omalta kululta, vaikka taloyhtiön kustannussäästöt hyödyttävät toki myös asukasta. Jätehuollon kulut leivotaan sisään hoitovastikkeeseen.
Kimmo Rinne muistuttaakin, että lajittelurutiineissa skarppaaminen kannattaa aina asumismuodosta riippumatta. Eikä kyse ole tietenkään vain rahasta.
Lahden seudulle suunnitellaan kaikille asuinkiinteistöille kiinteistöille pakollista biojätteen erilliskeräystä vuoden 2028 alusta alkaen. Kompostointi säilyisi vaihtoehtona biojätteen käsittelylle.
On kaikkien yhteinen etu – sekä ihmisten että ympäristön – että kierrätyskelpoiset materiaalit saadaan kiertoon optimaalisimmalla tavalla. Ja siinä Lahdessa ollaan erityisen hyviä.
Jätteen hyödyntämisaste alueellamme on peräti 99,4 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että jäte ei päädy kaatopaikalle, mutta kierrätystavoitteiden kannalta ratkaisevaa on, kuinka suuri osa jätteestä kiertää materiaalina eikä energiana.
Kohti 65 prosentin kierrätystavoitetta
Vaikka hyödyntämisaste on korkea, suuri osa jätteestä hyödynnetään edelleen energiantuotannossa, eikä kierrättämällä ja uusiokäyttämällä materiaalina.
Mutta mitä konkreettista Salpakierrolla olisi lahtelaisille vinkata, jotta saavuttaisimme vuodelle 2035 asetetun yhdyskuntajätteen kierrätysastetavoitteen 65 prosenttia?
– Suunta on jo oikea, sillä yhdyskuntajätteen kierrätysaste toiminta-alueellamme nousi viime vuonna 55,6 prosenttiin. Vuonna 2024 olimme luvussa 53,1. Kierrätysasteella tarkoitetaan materiaalina kiertoon ohjatun jätteen osuutta, Rinne taustoittaa ennen varsinaista vastaustaan.
EU:n ja valtakunnallisten kierrätystavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tuli vuonna 2025 olla 55 prosenttia, joten tavoite saavutettiin täpärästi.
Kodeissa tapahtuva lajittelu on välttämätöntä, jotta kierrätysaste saadaan nousemaan.
Salpakierto tutki viime syksynä asukkaiden kierrätysmotivaatiota toiminta-alueellaan. Jopa 91 prosenttia vastaajista koki kierrättämisen itselleen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Ei lainkaan tärkeää -vastaajia oli suuressa vastaajajoukossa vain muutama.
Biojäte kompostiin tai omaan astiaan
Kimmo Rinteen mukaan biojätteen lajittelu on yksi vaikuttavimmista arjen teoista kierrätysasteen parantamiseksi, oli ratkaisu sitten oma kompostori tai erillinen biojäteastia.
Kompostoimalla asukas palauttaa ravinteita luontoon ja biojäteastiaa käyttämällä syntyy laitosmaisessa prosessissa kompostituotetta, joka palautuu sekin luontoon ja edistää biokaasun tuotantoa. Molempi parempi siis.
– Kannustammekin kaikkia kiinteistöjä erottelemaan syntyvän biojätteen joko kompostiin tai biojäteastiaan. Tuulettuvan 140-litraisen biojäteastian tyhjennyshinta on alle yhdeksän euroa.
Bio- ja pakkausjätteiden tyhjennyspalvelun voi tilata myös vapaaehtoisesti Salpakierron alueella kaikkiin kiinteistöihin. Nämä astiat voi tilata, vaikka oma kiinteistö ei sijaitsisi pakollisella keräysalueella.
Viime vuonna Salpakierto teki biojätteen tyhjennyksiä alueella yhteensä 300 000 ja biojätettä kerättiin talteen 7,8 miljoonaa kiloa.
Biojätteen osuus sekajätteestä oli vuoden 2021 koostumustutkimuksessa noin 38 prosenttia eli parannettavaa riittää.
Uusi koostumustutkimus on pian käynnistymässä ja sen tuloksista nähdään, onko biojätteen osuus sekajätteessä vähentynyt. Kimmo Rinne uskoo asian näin olevan.
Salpakierron toimitusjohtaja kertoo pientaloalueille syntyneen jo mukavissa määrin biojätekimppoja, joissa naapurit jakavat biojäteastian ja kustannukset. Biojätteen erilliskeräys joko kompostoimalla tai kiinteistökeräyksellä on asukkaille taloudellisesti kannattavaa, sillä sekajätteen tyhjennysväliä voi sen ansiosta pidentää.
Kun tekee parhaansa, se riittää
Toiseksi käytännön vinkiksi Rinne antaa armollisuuden itselle lajittelijana. Koska ohjeistus on muuttunut, on täysin ymmärrettävää, että vanhasta poisoppiminen vie aikaa.
– Yksittäisistä lajitteluvirheistä ei kannata stressata liikaa. Tärkeintä on, että biojäte ja pakkausjätteet eli muovit, kartongit, metallit ja lasipakkaukset sekä erityisesti vaaralliset jätteet lajitellaan oikein.
Jos lajittelu arveluttaa, on varminta laittaa jäte sekajätteeseen, pois lukien vaaralliset jätteet, kuten paristot ja akut sekä nestemäiset jätteet. Ne eivät kuulu koskaan sekajätteen joukkoon.
Väärin lajitellut jätteet, kuten vaikkapa muovi metallijätteen joukossa, aiheuttavat lisäkustannuksia ja voivat vaikeuttaa kierrätystä.
Mitä parempi lajittelu, sitä tehokkaampi kierrätys.
Pienet epäpuhtaudet jätelajin joukossa eivät pysäytä kierrätystä. Esimerkiksi riittää, että muovipakkaus on tyhjä, sitä ei tarvitse pestä tai huuhdella ennen lajittelua.
Muovijätteen lajitteluun kotitalouksissa ja RINKI-pisteillä liittyy ymmärrettävästi epäselvyyttä, sillä niihin kuuluvat ainoastaan muoviset pakkaukset. Rinne muistuttaa, että esimerkiksi tiskiharjan vartta tai puhki laskettua pulkkaa ei tule laittaa edellä mainittuihin muovipakkauskeräyksiin.
– Lajitteluasemillamme sen sijaan on näillekin oma paikkansa. Vastaanotamme monenlaisia muovituotteita, jotka kelpaavat lajitteluun.
Tämä linjanveto johtuu siitä, että pakkausjätteiden keräyksestä ja käsittelystä vastaavat tuottajayhteisöt, joihin kuuluvat vain pakkausten tuottajat eivät tuotteiden valmistajat.
Uutta teknologiaa, uusia innovaatioita
Muovipakkausjätteen kierrätyksessä Suomi tulee olemaan jatkossa omavaraisempi, jolloin myös logistiikkakulut pienenevät.
Muovipakkausjätettä on aiemmin viety muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan, mutta pian on avautumassa uusia muovien käsittelylaitoksia esimerkiksi Hyvinkäälle – lähelle Lahtea siis.
Lahdessa Kujalan käsittelykeskuksen alueella PlastEco Oy aloittaa kesällä 2026 sekajätteestä lajitellun muovin kemiallisen prosessoinnin pilottituotannon.
Porvoossa taas on juuri otettu käyttöön kemiallisen kierrätyksen pilottilaitos. Nesteen uusi laitos jalostaa erityisesti nesteytettyä jätemuovia (pyrolyysiöljyä), joka on tuotettu hankalista jätemuovivirroista, kuten monikerrospakkauksista, sekamuovijätteestä ja likaisista muoveista. Niin ikään Porvoossa Lamor Recycling on käynnistämässä pyrolyysipohjaisen uusioöljyn tuotantolaitosta. Raaka-aineena käytetään lajiteltua muovijätettä.
Metalli, lasi, paperi ja kartonki kiertävät jo nykyisellään hyvin Suomessa.
Kimmo Rinne kertoo, että myös kiertotalouslaki on tulollaan, mutta sen voimaantulo on viivästynyt. Materiaalien uusiokäytössä on yritysmaailman innovaatioilla vähintään yhtä tärkeä rooli kuin regulaatiolla.
Tästäkin näkökulmasta Lahdessa näyttää lupaavalta: kaupungin vahva ympäristöbrändi vetää juuri nyt vastuullisia yrityksiä puoleensa. Alueellamme on tehty edelläkävijätyötä jo pitkään ja tavoitteellisesti. Päijät-Hämeen alueellinen kiertotalousstrategia eli kiertotalouden tiekartta julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2017.
Teknologian kehittyminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kierrätyksen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että kotitalouksissa jäte lajitellaan oikein.
Teksti: Terhi Kangas