Hyppää sisältöön

Osallistuminen kaavoitukseen

Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa eli niiden, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaavaa valmisteltaessa varataan kaava-alueella ja sen vaikutusalueella asuville ja työskenteleville, kiinteistöjen omistajille ja muille asiasta kiinnostuneille tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä suunnitelmasta.

Kerro näkemyksesi mahdollisimman aikaisin

Vuosittain julkaistava kaavoituskatsaus esittelee vireillä olevat kaavatyökohteet. Jokaisella kaavahankkeella  on myös oma verkkosivu, jossa voi seurata suunnittelun etenemistä.

Kaavoitukseen voi osallistua sen eri vaiheissa: esimerkiksi kommentoimalla ajankohtaisia kaavoja eli kaavaluonnoksia tai nähtävillä olevia kaavaehdotuksia. Voit osallistua suunnitelmia esitteleviin asukasiltoihin ja työpajoihin tai olla suoraan yhteydessä kaavahankkeista vastaaviin ihmisiin ja  kertoa mielipiteesi suunnitelmista. Oma näkemys kannattaa kertoa jo kaavatyön alkuvaiheessa.

Näin osallistut kaavatyön eri vaiheissa

    • Kaava tulee vireille kaupungin tai yksityisen tahon aloitteesta.
    • Vireilläolosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tai erillisellä kuulutuksella.
    • Lähialueen asukkaille, maanomistajille ja muille osallisille ilmoitetaan kirjeitse kaavahankkeesta.
    • Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta voi antaa palautetta kaavan laatijalle. Voit myös kommentoida alkavan kaavatyön tavoitteita ja tarjota oman paikallistietosi avuksi suunnittelutyöhön.
    • Aloitusvaiheessa voidaan järjestää asukasilta tai kävelykierros, jossa kaavatyötä esitellään tai työpaja yhteistä ideointia varten.
    • Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia, selvityksiä ja arvioidaan luonnoksen vaikutuksia.
    • Käydään neuvotteluja osallisten kanssa.
    • Kaavaluonnoksesta tai -luonnoksista voi kertoa mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen kuulemisaikana, joka on vähintään 14 päivää. Yleiskaava on nähtävillä luonnosvaiheessa vähintään 30 päivää.
    • Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan kirjaamoon (kirjaamo@lahti.fi). Voit myös ottaa yhteyttä kaavan laatijaan. Mielipiteet julkaistaan kaupungin verkkosivuilla kommentoijan nimi peitettynä.
    • Luonnosvaiheessa suunnitelmia voidaan esitellä asukasillassa tai muussa tilaisuudessa. Kaavaa ideoidaan luonnosvaiheen aikana eteenpäin yhdessä osallisten kanssa.
    • Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Luonnoksesta kerrotut mielipiteet ja viranomaislausunnot otetaan huomioon laadittaessa ehdotusta.
    • Asemakaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Yleiskaavaehdotuksen asettaa nähtäville kaupunginhallitus.
    • Nähtävilläolon aikana kaavasta on mahdollista jättää kirjallinen muistutus.
    • Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa sähköpostitse nähtävilläoloajan kuluessa Lahden kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@lahti.fi). Muistutuksen voi myös jättää Lahti-Pisteeseen.
    • Muistutuksen tehneille annetaan perusteltu vastaus, joka toimitetaan postitse, mikäli osoite on ilmoitettu. Muistutukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla kommentoijan nimi peitettynä.
    • Luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet on käsitelty ehdotusta valmisteltaessa. Mikäli kaavan sisällössä on vielä ehdotusvaiheessa huomautettavaa, pitää ehdotusvaiheessa jättää uudelleen muistutus.
    • Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotusta, muistutuksia ja vastineita.
    • Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta.
    • Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai lautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana, joka on 30 vuorokautta päätöksenteosta.
    • Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaavoitussanastoa

  • Ajantasa-asemakaava

    Ajantasa-asemakaava on karttayhdistelmä lainvoimaisista asemakaavoista koko kaupungin alueelta.

    Aluehallintovirasto (AVI)

    Aluehallintovirastot hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Lahti kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisuuteen. Viraston vastuulle kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu ja ympäristön kestävästä käytöstä vastaaminen.

    APOLI Lahti

    Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APOLI Lahti) tarkoitus on parantaa rakennetun ympäristön laatua ja edistää ympäristön erityispiirteiden parempaa huomioimista. Ohjelmaan sisältyy vaatimus laadukkaasta ympäristöstä ja asukkaiden elämänlaadun parantamisesta sen avulla.

    Asemakaava

    Asemakaava on kaikista tarkin maankäytön suunnittelussa käytetty kaava, jolla kerrotaan yksityiskohtaisesti tietyn kunnan alueen käyttö. Asemakaavalla kerrotaan, mitä tietylle alueelle saa rakentaa.

    Asemakaavaehdotus

    Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tekninen ja ympäristölautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi.

    Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

    ELY-keskusten vastuulle kuuluvat muun muassa maankäytön alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Lahti kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen piiriin.

    Kaavahierarkia

    Kaavoituksessa noudatetaan kaavahierarkiaa eli ylemmän tason kaavat ohjaavat muiden tasojen kaavoitusta. Kaavamuotojen keskinäinen pätevyys on seuraava:
    1) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
    2) Maakuntakaava
    3) Yleiskaava
    4) Asemakaava

    Kaavakartta

    Kaavakartalla tarkoitetaan kaavapiirrosta, jolla esitetään alueen maankäyttö.

    Kaavan laatija

    Kaavan laatijasta puhuttaessa tarkoitetaan Lahden kaupunkisuunnittelun yksikköä viranomaistahona tai yksittäistä kaavatyötä tekevää kaavoitusarkkitehtia tai kaavasuunnittelijaa.

    Kaavamerkintä

    Kaavamerkinnät on esitetty kaavakartalla symbolein tai numeroin. Ne kertovat, minkälaisia rajauksia tai määräyksiä alueelle rakentamiseen liittyy. Esimerkiksi rakennuskorkeus on merkitty kaavakarttaan roomalaisilla numeroilla (VI).

    Kaavarunko

    Joissakin tapauksissa asemakaavatyön pohjaksi laaditaan kaavarunko. Se antaa alustavan käsityksen tulevasta rakentamisesta. Kaavarunko ei ole oikeusvaikutteinen kaava, eli se ei suoraan ohjaa rakentamista alueella.

    Kaavaselostus

    Kaavaselostukseen sisältyvät keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta, suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä tehdyistä selvityksistä. Lisäksi kaavaselostuksessa kerrotaan kaavan vaikutuksista ja suhteesta muihin kaavatasoihin.

    Kaavoitus

    Kaavoitus on maa-alueiden maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on hyvän elinympäristön mahdollistaminen sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys.

    Kaavoituskatsaus

    Vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan tiedossa olevat ja vireille tulevat kaavatyöt.

    Kaavoitusprosessi

    Kaavoitustyö alkaa selvityksistä ja etenee luonnosvaiheesta kaavaehdotukseen ja edelleen päätöksentekoon. Kaavatyöhön voi vaikuttaa prosessin eri vaiheissa.

    Kuulutus

    Kuulutuksilla ja ilmoituksilla tiedotetaan vireillä olevista ja ajankohtaisista asioista. Asemakaavaehdotusten nähtävilläolosta ja kaavoitukseen liittyvistä asukasilloista tiedotetaan Uusi Lahti- ja Nastola-lehdissä sekä Lahden kaupungin verkkosivuilla ja kaupungin ilmoitustauluilla.

    Lainvoimaisuus

    Kaava saa lainvoiman noin 1,5–2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä.

    Lausunto

    Viranomaistahot antavat kaavan luonnosvaiheessa lausunnon. Lausunnot pyydetään eri viranomaistahoilta, kuten ELY-keskukselta ja kaupunginmuseolta.

    Maakuntakaava

    Maakuntakaava ohjaa nimensä mukaisesti koko maakunnan maankäyttöä eli se ulottuu useamman kunnan alueelle. Siinä ei määritellä yksityiskohtaisia asioita vaan sovitetaan yhteen valtakunnallisia tavoitteita ja maakunnan tarpeita. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Päijät-Hämeen liitto.

    Maankäyttösopimus

    Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista. Maankäyttösopimus voidaan tehdä vasta kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä.

    Mielipide

    Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä luonnosvaiheen kuulemisaikana. Mielipide on kaavoittajalle palautetta laaditusta kaavaluonnoksesta ja se otetaan huomioon myöhemmin kaavaehdotusta laadittaessa. Mielipiteen voi jättää kirjallisesti tai suullisesti.

    Muistutus

    Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus kaavatyön ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana. Muistutuksen tehneille annetaan perusteltu vastaus, mikäli osoite on ilmoitettu.

    Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

    Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaavoitushankkeen alkuvaiheessa. Siinä kerrotaan, miten vuorovaikutus järjestetään ja miten kaavan vaikutukset on tarkoitus arvioida. OAS:ssa kerrotaan hankkeen lähtökohdat, tehdyt selvitykset, tavoitteet, aikataulu ja suunnittelun vaihtoehdot sekä määritellään hankkeen osalliset.

    Osallinen

    Osallisia ovat kaikki ne ihmiset ja yhteisöt, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, esimerkiksi:
    – Kaavoitettavan alueen maanomistajat,
    – asukkaat ja alueella toimivat henkilöt, joiden elinoloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa,
    – ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

    Rakentamistapaohjeet

    Rakentamistapaohjeet tarkentavat alueelle laaditun asemakaavan tarkoitusta. Ohjeet kertovat esimerkiksi, millaisia materiaaleja ja värejä rakentaessa tulisi käyttää.

    Tekninen ja ympäristölautakunta (TYLA)

    Kaupunginvaltuuston asettama lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat ehdotusvaiheessa ja hyväksyy vähäiset kaavanmuutokset.

    Tontti

    Kaupungin maa-alueet on jaettu tontteihin, joihin kaavoituksella osoitetaan esimerkiksi asumista tai yritystoimintaa. Tontilla on rajat, pinta-ala ja rajattu rakennusoikeus. Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin.

    Yleiskaava

    Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa osoitetaan eri väreillä alueiden pääasiallinen käyttö asemakaavoituksen pohjaksi. Yleiskaava perustuu kaupungin strategiaan, ja siinä pyritään hahmottamaan pitkälle tulevaisuuteen, miten kaupunki toimii kokonaisuutena.

    Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

    Ympäristövaikutusten arvioinnilla pyritään vähentämään tai estämään kaavahankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin voivat osallistua kaikki, joihin hanke vaikuttaa. Menettelyä valvoo ELY-keskus.

Kysy lisää