Kaupunki maan ostajana

Etuostolaki (EOL 608/1977) antaa kaupungille mahdollisuuden tulla ostajan sijaan kiinteistökaupassa, silloin kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen taikka virkistys- ja suojelutarpeita varten. Kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan, jos kaupan kohteen yhteispinta-ala on yli 5 000 m². Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta puolisoiden ja lähisukulaisten välisissä kiinteistökaupoissa.

Tarvittaessa kiinteistökaupan osapuolet voivat etukäteen pyytää kaupungilta päätöksen, käyttääkö kaupunki etuosto-oikeuden. Päätöstä varten toimita kaupungille kauppakirjaluonnos josta näkyy kauppahinta ja muut kaupan ehdot. Päätös on maksullinen.

Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyen kaupungilla on oikeus saada maanomistajalta haltuunsa ja käyttöönsä korvauksetta katualue tietyin ehdoin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999) säädetyllä ilmaisluovutusvelvollisuudella maanomistaja osallistuu katualueen rakentamiskustannuksiin.

Kunta voi lunastaa yhdyskuntarakentamista varten välttämättömiä alueita maankäyttö- ja rakennuslain, lunastuslain ja kiinteistönmuodostuslain nojalla. Lunastaminen voi tapahtua joko suoraan lain nojalla tai kunnan saatua lunastusluvan asianomaiselta ministeriöltä. Lunastamisen yhteydessä maanomistajalle maksettava hinta vastaa kohteen täyttä arvoa. Kaupunki voi käyttää lunastusta esim. jos vapaaehtoisia kauppoja ei saada syntymään. Lunastuksen käyttämisestä päättää kaupunginhallitus. Tavoitteena tulee olla kuitenkin vapaaehtoiset kaupat.

Tontinosan lunastusta käytetään, jos asemakaavan mukaisen tontin osat kuuluvat eri omistajille eikä sopimusta osien myynnistä ole onnistuttu saamaan. Lunastus tulee kyseeseen lähinnä, kun tontille haetaan rakennuslupaa, jolloin koko tontin omistus tulee olla rakennusluvan hakijalla.