Hyppää sisältöön

Kestävä koti: Opas hiilineutraalimpaan rakentamiseen

Kestävä rakennustapa tarkoittaa sitä, että rakennus on suunniteltu pitkäikäiseksi. Kestävä rakennus ei tuhlaa energiaa ja sen materiaalit on tuotettu luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastopäästöt huomioiden.

Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole kallista tai vaikeaa. Kun pienennät uuden kotisi hiilijalanjälkeä, pienennät todennäköisesti myös asumisen aikaisia kustannuksia.

Lue lisää kestävästä rakentamisesta tältä sivulta tai lataa opas hiilineutraalimpaan rakentamiseen.

Rakennuksen hiilijalanjälki syntyy suunnittelupöydällä

Hyvin suunniteltu koti säilyttää arvonsa ja mukautuu muuttuviin tarpeisiin. Koti kannattaakin suunnitella niin, että se palvelee eri ikäisiä ja kuntoisia asukkaita.  Varaa siis suunnitteluun riittävästi aikaa ja resursseja.

  • Hiilijalanjälki on rakennuksen hiilipäästöjen mittari. Rakennuksen hiilijalanjälki kattaa rakennuk-sen koko elinkaaren rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennuksen purkuun. Näiden väliin jäävät rakentamisvaihe ja aika, kun rakennusta käytetään.

    Vaikka rakennatkin ensisijaisesti itsellesi tai omalle perheellesi sopivaa kotia, kannattaa miettiä nykyhetkeä pidemmälle. Jos talo on helposti huollettava ja korjattava, sen elinkaari voi olla jopa satoja vuosia. Koska rakentamisen hiilijalanjälki on suuri, ei rakennusta kannata rakentaa kestämään lyhyttä aikaa.

    Määrällisesti eniten pientalon hiilijalanjälkeen vaikuttaa käyttövaihe; rakennuksen energiatehokkuus ja käytetyt energiamuodot.

    Ilmastohyöty tai hiilikädenjälki on positiivinen ilmastovaikutus, mikä samalla kompensoi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Rakennuksen hiilikädenjäljeksi lasketaan muun muassa hukkaenergian hyödyntäminen innovatiivisella tavalla. Lisäksi keinoja voivat olla uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tuottaminen yli oman tarpeen esimerkiksi sähköverkkoon tai naapurirakennukselle hyödynnettäväksi tai lämmön tuottaminen kaukolämpöverkkoon toimitettavaksi.

    Myös hiilivarasto kompensoi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Rakennusmateriaaleihin pitkäaikaisesti, vähintään 100 vuodeksi, sitoutunut hiilivarasto on ilmastohyöty. Puu on tunnetuin ja käytetyin hiiltä itseensä varastoiva rakennusmateriaali – suosi rakentamisessa lähellä tuotettua, sertifioitua, suomalaista puuta.

Vähennä rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä

  1. Karsi turhat neliöt.
  2. Lisää energiatehokkuutta ja pienennä rakennuksen käytön aikana syntyviä päästöjä.
  3. Huomioi, että rakennusosat ja materiaalit ovat kestäviä ja korjattavia.
  4. Pidennä rakennuksen käyttöikää helposti toteutettavalla huollolla.
  5. Suosi rakennuksessa hiiltä sitovia materiaaleja.

Hyvä tontin valinta säästää euroja ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä

Tontin valinnalla voidaan säästää kustannuksia sekä rakennus- että asumisvaiheessa. Ilmaston kannalta tontin sijainti on hyvä silloin, kun arjen palvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Tontin sijainti vaikuttaa myös rakennuksen arvon säilymiseen.

  • Mitä vähemmän maata tarvitsee muokata, maa-aineksia vaihtaa ja raivata tonttia kaatamalla puustoa ja louhimalla maaperää, sitä pienemmäksi jäävät hiilijalanjälki ja kustannukset rakennuksen perustamisen osalta.

    Tonttia valitessa on hyvä selvittää, mitä uusiutuvan energian muotoja on käytettävissä. Onko tontti suojellulla pohjavesialueella, eli onko maalämpökaivon poraaminen mahdollista? Myös tontin maaperä vaikuttaa siihen, kuinka järkevää maalämpökaivon poraaminen on.

    Tontti vaikuttaa myös rakennuksen energiankulutukseen. Alavilla, aukeilla paikoilla pakkanen on useita asteita kireämpi kuin puuston keskellä ja vuoden keskilämpötila monta astetta matalampi, kuin vaikkapa etelärinteessä.

    Toisaalta jos varjostavia elementtejä ei ole, voi kesäisen jäähdytyksen tarve nostaa energian kulutusta merkittävästi ilmaston yhä lämmetessä.

    Jotta voisit hyödyntää aurinkoenergiaa, tulisi auringon paistaa siten että aurinkopaneelien tai -keräimien edessä ei ole varjostavia elementtejä, kuten säilytettävää puustoa.

    Maaperä vaikuttaa hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin

    Maaperä- eli pohjatutkimus tarvitaan perustusten suunnitteluun. Maaperätutkimus kannattaa edellyttää jo ennen tontin ostotarjouksen tekemistä, etenkin jos tontti on rinteessä, tai jos maastotarkastelun avulla ei voida päätellä rakennuspaikan maaperän koostumusta.

Keskity suunnittelussa asumisen tarpeisiin

Viihtyvyys on asumisen laatutekijä, mikä osaltaan pidentää rakennuksen käyttöikää, sillä viihtyisästä kodista pidetään huolta.

Muutokset ovat edullisia luonnosteluvaiheessa, kalliita rakennusvaiheessa ja vielä kalliimpia sitten, jos huomaat muutostarpeet vasta kun jo asut uudessa kodissasi. Muutostyöt kasvattavat myös rakennuksen hiilijalanjälkeä.

  • Hyvin suunniteltu koti muuntuu ja mukautuu monenlaisiin tarpeisiin. Siellä on tilaa yhdessäoloon ja omaan tekemiseen, erilaisiin arjen toimintoihin. Helposti muunneltavat monikäyttötilat pienentävät rakennettavien asuinneliöiden tarvetta.

    Muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat sitä, että koti mukautuu erilaisiin tilanteisiin ilman talon rakenteisiin tehtäviä muutoksia. Esimerkiksi tv:n katselutilasta tulee kuntoilutila, kun siirretään sohvapöytä syrjään ja tuodaan tilalle soutulaite.

    Jokainen suunnitelmista karsittu turha neliö säästää tällä hetkellä keskimäärin 2000 euroa rakennuskustannuksista ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Säästöt kertautuvat asumisen aikana. Jos haluaa kustannussäästöä ja pienentää rakennuksen ympäristövaikutuksia, kannattaa turhat neliöt siivota suunnitelmista pois. Kalleimmat neliöt ovat yleensä keittiössä ja märkätiloissa.

  • Muuntojoustavuudella tarkoitetaan rakennuksen tai rakenteen kykyä mukautua käytön aikaisiin toiminnallisiin, teknisten järjestelmien tai käyttötarkoituksen muutoksiin.

    Kotia ei tarvitse ylimitoittaa mahdollisia tulevaisuuden tarpeita ajatellen, jos suunnitteluvaiheessa huomioidaan, että kotia voi helposti kasvattaa tilatarpeiden kasvaessa. Vastaavasti kun perhekoko ja tilatarpeet elämänmuutosten myötä pienenee, kodin voi jakaa vaikka kahdeksi kodiksi.

Kestävyys, korjattavuus ja kierrätettävyys ovat materiaalien tärkeitä ominaisuuksia

Rakennuksen hiilijalanjälki pienenee, kun materiaali vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisempään vaihtoehtoon ja materiaalin määrä minimoidaan. Mitä kauemmin valittu materiaali palvelee tehtävässään, sitä pienemmäksi sen hiilijalanjälki kutistuu.

Olennaista on suunnitella etenkin perustukset ja kantavat rakenteet sellaisiksi, että ne ovat myös materiaaleiltaan mahdollisimman pitkäikäisiä.

Kosteudelta suojaavien rakennusosien toimivuus on tärkeä tekijä rakennuksen kestävyyden kannalta. Ulkokuoria ja pintoja on tarvittaessa helpompi korjata, huoltaa ja uusia.

Valitse siis kestävät ja tarkoitukseensa sopivat materiaalit ja huomioi niiden korjattavuus, muuntojoustavuus ja materiaalien kierrätettävyys rakennuksen elinkaaren lopussa.

Päästötietokannassa voi melko helposti vertailla eri materiaalien hiilijalanjälkiä.

  • Puu
    • Yksi kuutio puuta sitoo keskimäärin 1000 kiloa hiilidioksidia itseensä.
    • Puu voi toimia hiilivarastona jopa satoja vuosia.
    • Ekologisin puu on lähellä tuotettua FSC-sertifioitua suomalaista puuta.
    • Puisia rakennusosia voidaan jossain määrin hyödyntää uudelleen ja uudelleenkäyttö lisääntyy tulevaisuudessa.
    Tiili
    • Tiili on pitkäikäinen rakennusmateriaali. Tiilen vahvuus on sen kestävyys.
    • Mitä vanhempi tiili, sitä pienempi hiilijalanjälki sillä on.
    • Tiiltä kierrättämällä voidaan säästää jopa 90 % sen hiilijalanjäljestä.
    Betoni
    • Pienentääksesi betonin hiilijalanjälkeä suosi ”vihreää betonia” ja vaihda raakabetoni mahdollisuuksien mukaan kevyempiin ja ympäristöystävällisempiin harkkotuotteisiin.
    • Betonille on paikkansa, eikä korvaavia tuotteita ole aina kohtuullisin kustannuksin saatavilla.
    • Jos ympäristöystävällisempää materiaalivaihtoehtoa tai ”vihreää betonia” ei ole saatavilla, rakentaja säästää ilmastoa ja kukkaroaan parhaiten pyrkimällä materiaalitehokkuuteen.
    Teräs
    • Vähäpäästöinen teräs on kierrätettyä.
    • Vertaile tuotteita. Vastuullisuus on markkinaetu. Jos rakennustuote on vastuullisesti tuotettu, se on todennäköisesti mainittu valmistajan internetsivustolla.
    • Suomessa rauta- ja teräsromun kierrätys on tehokasta. Teräslajista riippuen jopa 90 % tehtaalla valmistettavasta teräksestä voi olla kierrätettyä.
    Eristeet
    • Vähähiilisyyden näkökulmasta puupohjainen eriste on paras teollisesti valmistettava eristemateriaali.
    • Esimerkiksi puupohjaisen selluvillan hiilikädenjälki on jopa 10-kertainen verrattuna sen hiilijalanjälkeen. Näin ollen se kompensoi muidenkin rakennustuotteiden hiilijalanjälkeä.
    • Seinien, yläpohjan ja alapohjan lämmöneristyksellä on iso vaikutus rakennuksen energiate-hokkuuteen ja siten lämmitysenergian hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin.

Pääpiirustusten suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennuksen hiilijalanjälkeen

Kun luonnoksista on jalostunut toteutuskelpoinen ratkaisu, rakennukselle haetaan rakennuslupaa. Pääsuunnittelija vastaa pääpiirustuksista, eli asemapiirustuksesta, pohjapiirustuksista, julkisivu- ja leikkauspiirustuksista. Myös perustussuunnitelmat, rakennesuunnitelmat, energiaselvitys, sekä vesi-, viemäri-, lämpö- ja ilmanvaihtosuunnitelmat, ja kosteudenhallintasuunnitelma tarvitaan rakentamisen alkaessa ja ne olisi hyvä olla valmiina rakennuslupaa haettaessa. Mukana taloprojektin tässä vaiheessa ovat siis kaikki suunnittelijat.

Rakennuksen vaippaan vaikuttavien taloteknisten laitteiden, kuten aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumppujen, sijoittaminen tulisi ratkaista jo pääpiirustusvaiheessa.

  • Perustussuunnittelu tehdään tapauskohtaisesti rakennuspaikan yksilölliset ominaisuudet huomioiden
    Parhaan perustusratkaisun löytäminen suunnitteluvaiheessa voi mahdollistaa hiilineutraalin rakentamisen haastavammallakin rakennuspaikalla.

    Ympäristön kannalta olennaista on perustusten pitkäikäisyys ja energiatehokkuus. Myös materiaalitehokkuuteen kannattaa pyrkiä, kunhan se ei heikennä kestävyyttä ja energiatehokkuutta.

    Perustusten hiilijalanjälki muodostuu maa-aineista, materiaaleista ja niiden kuljetuksesta. Samoista asioista koostuu myös perustamisen kustannukset.

    Rakennustutkimus RTS Oy:n laskurissa omakotitalon rakentamiskustannukset on jaettu 20 alakohtaan, joiden laatutasoa voidaan muuttaa. Laskuri sopii hyvin alkuvaiheen kustannusarvioiden laatimiseen.

  • Alapohja

    Hyvin tehdyt perustukset ja alapohjan kestävä toteutus mahdollistavat rakennuksen pitkän elinkaaren.

    Vaihtoehtoisia alapohjaraken-teita on tavallisesti kaksi: Maavarainen betonilaatta-alapohja tai tuulettuva alapoh-ja esim. pilariperustuksella. poistettu

    Alapohjan kosteustekninen suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolellisesti. Pitkäikäi-syyden kannalta olennaista on pintavesien johtaminen pois rakennuksen vierestä ja alta. Maakosteuden nousu rakenteisiin on alapohjan vaurioitumisen suurin riski.
    Ulkoseinät

    Koska ulkoseinää on raken-nuksessa paljon, sen kautta haihtuu myös paljon lämpöä ulos. Ulkoseinissä olennaista on energiatehokkuus ja seinän suojaaminen kosteudelta.

    Yksiaineisista seinämateriaa-leista puu on vähähiilisin ja toimii myös hiilivarastona.

    Jyrsijäverkot, riittävät tuuletus-raot, toimiva tuulensuojalevytys ja huolella tehty höyrynsulku sisäpuolella ovat monikerroksisen rakenteen toimivuuden kannalta olennaisia. Rakenteiden korjattavuus pidentää rakennuksen elinkaaren pituutta.

    Yksiaineiset seinät eivät ole yhtä vaurioherkkiä, kuin monikerroksiset.
    Yläpohja eli katto

    Ilmastoystävällinen yläpohja on energiatehokas ja pitkäikäinen.

    Energiatehokkuus syntyy lämmöneristävyydestä, pitkäikäisyys kestävistä materiaaleista ja huollettavuudesta. Lisäksi valittujen materiaalien valmis-tuksen hiilijalanjäljellä on merkitystä.

    Vesikatteen vedenpitävyys ja toimivuuden tarkastaminen lisää sen käyttöikää.
    Energiatehokkuuteen vaikuttaa yläpohjan u-arvo, eli lämmön läpäisykerroin. U-arvo paranee eristepaksuutta kasvattamalla.

    Viherkatto toimii hiilinieluna ja hyvin toteutettuna se on pitkäikäinen.
  • Energiatodistus on laskennallinen arvio rakennuksen käytön aikaisesta energian kulutuksesta. Energiatodistusta edellytetään myös rakennuslupaa haettaessa.

    Energialuokka kertoo todennäköisesti tulevista asumisen kustannuksista. Mitä parempi energialuokka, sitä vähemmän maksat talosi lämmityksestä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat olennaisia, kun pyritään vähähiilisyyteen.

    Suurin rakenteellinen lämpöhäviö syntyy ulkoseinien ja yläpohjan kautta.

    Lämpöhäviötä lisää

    • Isot ikkunat, etenkin pohjoiseen
    • Talon monimuotoisuus, nurkat ja kulmat
    • Painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto
    •  Massiivipuuseinä (nykyisillä vakiopaksuuksilla)

    Lämpöhäviötä vähentää

    • Eristevahvuuksien kasvattaminen
    •  Energiatehokkaat ikkunat ja ulko-ovet
    •  Ilmastoinnin lämmön talteenotto
    • Tuulikaappi tai lasitettu terassi tms.
    • Rakenteiden ilmatiiveys
  • Ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen energiajärjestelmä lisää rakennuksen arvoa

    Suomessa rakennuksen käyttämää energiaa kuluu eniten lämmitykseen. Investointi uusiutuvaan lämmitysenergiaan maksaa kalliimman hankintahintansa takaisin edullisempina asumiskustannuksina.

    Ilmaston kannalta paras lämmitysenergian muoto on uusiutuva energia. Uusiutuvista energioista parhaita ovat ne, joista ei vapaudu hiilidioksidia ilmakehään. Jokainen talo on omanlaisena, joten sopivimman lämpöenergiamuodon valitsemiseen kannattaa perehtyä yhdessä pääsuunnittelijan ja lvi-suunnittelijan kanssa.

     MAALÄMPÖ
    Lämmittää sisätilat ja käyttöveden
    SÄHKÖ + ILMAVESILÄMPÖPUMPPU
    Lämmittää sisätilat ja käyttöveden
    KAUKOLÄMPÖ
    Lämmittää sisätilat ja käyttöveden
    LämmönlähdeAuringon tuottama, maahan sitoutunut lämpö. 100 % uusiutuva.Auringon tuottama lämpö ilmassa. 100 % uusiutuva.Energiayhtiön käyttämät polttoaineet esim. maakaasu, puu- ja biopohjaiset polttoaineet, kierrätyspolttoaineet, öljy, biokaasu ym.
    ToimintaperiaateTontille asennetusta lämpökaivosta tai lämmönkeruuputkistosta kerätään lämpöä, joka siirretään maalämpölaitteiston avulla kodin lämpöverkkoon.Laitteisto ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Tarvitsee rinnalleen lisälämmönlähteen, kuten sähkön, kylminä aikoina. Lämpö ostetaan paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä (Lahti Energia), mistä se tekniseen tilaan sijoitettavalla kaukolämpölaitteistolla siirretään talon lämpöverkkoon.
    LämmönjakotapaVesikiertoinen lämmitystapa, yleensä lattialämmitysVesikiertoinen lämmitystapa, yleensä lattialämmitysVesikiertoinen lämmitystapa, yleensä lattialämmitys
    KäyttömukavuusHelppokäyttöinen. Vastaat laitteiston huollattamisesta.Helppokäyttöinen. Vastaat laitteiston huollattamisesta.Helppokäyttöinen ja huoleton. Kaukolämmön mukana ostat huoltopalvelun.
    VarmistaPorakaivon ja laitteiston tarpeenmukainen mitoitus. Luotettavalta toimittajalta saa todennäköisemmin varaosia tulevaisuudessa.Lämmitystehon mitoitus. Luotettavalta toimittajalta saa todennäköisemmin varaosia tulevaisuudessa.Jos matkaa teknisestä tilasta kaukolämpöliittymään on yli 20 m, jokainen lisämetri maksaa 120 € (6/2021).
    IlmastovaikutuksetJos tehomitoitus on tehty oikein, pelkkä laitteiston käyttämä sähkö voi riittää. Jos se on ”vihreää sähköä”, ilmastopäästöjä syntyy kaivon poraamisesta, laitteiston materiaaleista, valmistuksesta ja huollosta. Riippuu ostetun sähkön tuotantotavasta. Jos käytetään ”vihreää sähköä”, ilmastovaikutukset syntyvät laitteiston materiaaleista, valmistuksesta ja huollosta.Riippuu energiayhtiön käyttämästä energiasta. Lahti energia on pudottanut hiilipäästöjään alle kolmannekseen verrattuna vuoteen 1990. Kaukolämpöverkoston kasvattamisesta, ylläpidosta ja huollosta syntyy ilmastopäästöjä.
    HankintakustannuksetRiippuu porakaivon syvyydestä ja lämpöpumpun tehosta. Kalliimmat, kuin kaukolämmöllä. Edullisemmat kuin maalämmöllä, koska porakaivoa ei tarvita.Liittymismaksu n. 3600 € (6/2021), kun alueen asemakaavaan on lämmitysmuodoksi merkattu kaukolämpö.
    KäyttökustannuksetNoin puolet kaukolämmön käyttökustannuksista (vuonna 2010 valmistunut 120 m² omakotitalo). 15–20 % kalliimpi, kuin maalämpö. (vuonna 2010 valmistunut 120 m² omakotitalo), 30–35 % edullisempi kuin kaukolämpö.Perusmaksu + energiamaksu + mahdolliset muut palvelumaksut. Ks. Lahti Energian www-sivuilta lisätietoa.
    HuomioiMaaperä, pohjavesialueet, suojaetäisyydet rakennuksiin, tonttirajoihin ja naapurien kaivoihinHuomioi laitteiston paikka, ilmavesilämpöpumppu on melko äänekäs.Lahti Energian ”Vihreä lämpö”, ekologinen lämmitysenergiamuoto kaukolämpöverkon asiakkaalle, lisämaksu + 0,99 €/MWh (6/2021).

    Ilmaston lämmetessä viilennyksen tarve lisääntyy

    Varaudu jäähdytykseen, joka väistämättä tulee eteen seuraavan 10–20 vuoden aikana. Varaa tilaa jäähdytyslaitteistolle myös tekniseen tilaan. Useimpiin lämpöpumppujärjestelmiin saa liitettyä myös viilennyksen. Suomessa on yöllä viileää myös kesällä. Mieti voitko käyttää yöaikaista tehotuuletusta viilennykseen.

    Lämpökuormaa voi vähentää tehokkaasti myös rakenteellisilla vallinnoilla:

    • varjostavat räystäät, lipat, katokset, markiisit
    • lämpösuojakalvot ja kaihtimet ikkunoissa tai suojat ikkunoiden ulkopuolella
    • varjostava puusto
    • ulkovaipan materiaalit, joilla on hyvä lämmönvarauskyky tai lämmöneristävyys
    • paksut seinät.

    Ilmanvaihto

    Useimmiten uudet rakennukset varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Syy tähän on helppokäyttöisyys, säästä ja vuodenajasta riippumaton toimivuus ja ilmanvaihtolaitteiston lämmön talteenotto-ominaisuus. Se tekee talosta energiatehokkaamman. Kun lämpöenergia otetaan talteen poistoilmasta, vähenee rakennuksen lämmitystarve. Energiasäästö on myös kustannussäästö.

    • Automaatio tekee koneellisesta ilmanvaihdosta helppokäyttöisen ja varmatoimisen.
    • Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotto säästää lämmitysenergiaa.
    • Koneellisen ilmanvaihdon hiilijalanjälki syntyy sen käyttämästä sähköenergiasta, sekä kanaviston ja laitteiston valmistuksesta ja huollosta.
    • Tekniikka ja kanavisto tarvitsevat tilaa ja lisäävät rakennettavien kuutioiden määrää.
    • Poistoilmalämpöpumpulla varustetulla järjestelmällä lämpöä voidaan ottaa talteen läpi vuoden ja syöttää lämpö käyttöveden lämmitykseen.
    • Tarpeenmukainen ilmanvaihtojärjestelmä vaihtaa ilmaa niissä tiloissa, joissa oleskellaan.
    Painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse sähköä toimiakseen. Siinä hyödynnetään hormi-ilmiötä, missä lämmin ilma nousee ylös, jolloin poistoilma kulkee luonnollisella vedolla poistohormin kautta ulos ja korvausilma otetaan sisään venttiilien kautta hallitusti. Koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna painovoimainen ilmanvaihto on hiljainen ja sen huollon tarve on vähäinen.
    • Painovoimainen ilmanvaihto vaatii asuk-kaalta aktiivisuutta ja osaamista, jotta sisäilma pysyisi miellyttävänä läpi vuoden.
    • Ilmaston yhä lämmetessä lämpökuorman pienentäminen rakenteellisin keinoin on järkevää ja lisää asumismukavuutta kesäisin.

    Noin viidennes asuinkiinteistöjen energiasta kuluu veden lämmittämiseen

    Suomalaisten vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa.

    • Pientalossa jo wc-istuimen valinnalla on vaikutusta. Kannattaa valita istuin, mikä käyttää vettä säästeliäästi.
    • Kun suihkupää on vettä säästävä ekomalli, säästyy myös veden lämmitykseen käytettävää energiaa.
    • Jos haaveilet paljusta tai uima-altaasta, kannattaa vesi lämmittää aurinkolämmöllä tai maalämmöllä.
    • Pihan kasteluun voi varautua sadevedenkeräysjärjestelmällä.
    • Jätevedestä voi ottaa lämmön talteen lämpöpumpulla ja syöttää takaisin käyttövesijärjestelmään.
  • Energiaa voidaan säästää hyvällä suunnittelulla sekä energiatehokkaalla valaistuksella ja kodinkoneilla.

    Selvitä edellytykset ja teetä varaukset aurinkoenergian hyödyntämiseen, vaikket heti aikoisikaan hankkia aurinkopaneelijärjestelmää.

    Täydentävät energialähteet
    Aurinkosähkön hyödyntämiseen kannattaa varautua, vaikka aurinkosähköä ei heti ottaisikaan käyttöön. Rakennusvaiheessa se on edullista. Kun tontin ilmasto-olosuhteet ja rakennuksen tai vaikkapa autokatoksen asemointi tontilla mahdollistavat aurinkoenergian hyödyntämisen, on edellytykset kunnossa.
    Aurinkosähköjärjestelmän asentamisesta tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan, jossa selvitetään mahdollinen rakennusluvan tarve. Siitä tulee tehdä myös ilmoitus sähköverkkoyhtiölle.
    Valaistus
    Tarpeenmukainen, laadukas valaistussuunnittelu, mukaan lukien valaistusautomaatio, säästää energiaa. Etenkin ulkovalaistuksen osalta kannattaa pohtia hämärä- tai liiketunnistimien hyödyntämistä tai aikaohjausta.
    Valaistuksen energiankulutus on led-valaisimilla pääsääntöisesti varsin kohtuullista. Jossain vaiheessa led-valaisinkin saavuttaa elinkaarensa lopun. Materiaalitehokasta ja ilmastoystävällistä on valita valaisimet, joissa led-valonlähde on helposti vaihdettavissa ilman, että koko valaisin on vaihdettava uuteen.
    Laitteet
    Kodeissa on paljon laitteita. Vähähiilisyyden kannalta on tärkeää, että ne laitteet mitä eni-ten käytetään, kuluttaisivat mahdollisimman vähän energiaa ja olisivat kestäviä. Laitteita valitessa kiinnitä huomiota energialuokkaan ja laitteen takuuaikaan. Kannattaa myös punta-roida, mitä ja minkä kokoisia laitteita oikeasti tarvitsee.
    Sähköauton lataus
    Yhä useampi uutena ostettu auto on joko täyssähköauto tai hybridi ja sähköautoja voi myös vuokrata. Sähköautoilu yleistyy ja auton lataamiseen on hyvä varautua uutta rakennettaessa. Latauspisteen varauksen tekeminen on huomattavasti edullisempaa muun rakentamisen ohessa, kuin jälkikäteen tehtävinä muutostöinä.

Pientalon rakentamiseen on hyvä varata aikaa noin vuosi

Kiire rakentamisessa on laatu- ja turvallisuusriski. Kysy suosituksia ja palkkaa hyvä vastaava työnjohtaja. Käy itse usein rakennustyömaalla, perehdy työvaiheisiin ja dokumentoi.

Koska yllätyksiä sattuu, kannattaa rakentamisen aikatauluun jättää väljyyttä. Valmistumisen ajankohta on hyvä lukita, mutta ei niin tiukasti, että mahdolliset viivästykset rakennusaikana luovat kiirettä viimeistelyvaiheeseen työn laadun kustannuksella. Jos kaikki menee jouhevasti ilman yllätyksiä, ei muutama luppoviikko rakentamisessa haittaa.

  • Käy itse työmaalla niin usein kuin ehdit ja pyri olemaan selvillä kustakin rakennusvaiheesta. Ota paljon kuvia ja tallenna ne omaan kansioonsa, esimerkiksi pilvipalveluun. Niistä voi olla myöhemmin hyötyä.

    Kysy rakentajilta, jos on jotain epäselvää ja varmista, että suunnitelmat ovat heille selkeät. Jos suunnitelmia pitää tarkentaa tai niissä on ristiriitoja, ole yhteydessä pääsuunnittelijaan. Hän vastaa siitä, että suunnitelmat ovat yhteensopivia.

  • Yleensä rakennusurakoitsijan vastuulla on rakennusaikainen sääsuojaus. Myrskyn tai rankkasateen yllättäessä hyvätkin sääsuojaukset voivat kuitenkin pettää ja jos ajoitus on kehno, voi rakennus olla sään armoilla viikonlopun yli tai pidempäänkin.

    Ennen kuin rakenteet ovat säältä suojassa, turvassa vesikatteen alla, on hyvä varautua siihen, että tontilla tulee käydä usein. Jos rakennustyömaa on kaukana, pyydä tai palkkaa joku lähistöltä varmistamaan, että pressut ja muovit ovat paikallaan.

    Kun tilaat tuotteita tontille, vastuu sääsuojauksesta siirtyy tilaajalle heti kun tuote on vastaanotettu, riippumatta siitä, oletko itse sitä vastaanottamassa. Yleensä tuotteet on pakattu hyvin kuljetuksen ajaksi, mutta säilytys tontilla on eri asia. Jos tavaroiden vastaanotto ja sääsuojaus jää rakennusurakoitsijan tehtäväksi, varmista, että se todella kuuluu sopimukseen ja tulee tehdyksi.

    Rakennusluvan liitteeksi tulee laatia kosteudenhallintasuunnitelma. Sen tulisi löytyä työmaalta, jotta kaikki urakoitsijat ovat siitä tietoisia.

  • Rakentamisvaiheessa syntyy paljon jätettä. Pakkausjäte on pääasiassa muovia ja puuta. Rakennusmateriaaleista syntyy myös hukkaa, rakennustavasta riippuen eri määriä ja laatuja. Asianmukainen jäte- ja hukkamateriaalien kierrättäminen on tärkeää ja nykyrakentajalle jo itsestään selvää.

    Suurelementeistä rakennettaessa iso osa rakentamisen hukkamateriaalista jää talotehtaalle, eikä siirry tontille lainkaan. Talotehtailla hukkamateriaalit pyritään yleensä kierrättämään tehokkaasti. Puumateriaali hyödynnetään pienemmän skaalan puurakentamisessa, lastut pakkausmateriaalina ja puupuru eläinten pehkuina tai energiana.

    Tontilta jätteet viedään kierrätettäväksi lajitteluasemalle, Lahdessa Kujalan Pilleriin. Käsittelemätöntä, puhdasta, kuivaa puuta voi myös lahjoittaa vaikkapa kouluille puukäsitöitä varten tai kierrättää internetin kauppapaikkojen kautta. Rakennuslavoille ja muullekin jätepuulle löytyy sieltä hakijat.

    Lajittelua helpottaa, jos jätteet lajitellaan sitä mukaa, kun niitä syntyy. Joillekin rakentajille lajittelu onkin selvä asia – varmista asia kuitenkin urakkasopimuksia tehdessä. Vaihtoehtona on irrottaa jätelajittelu ja/tai työmaan siivous urakkasopimuksista itselle tehtäväksi. Samalla sitoutuu käymään monta kertaa viikossa työmaalla ja omavalvontakin tehostuu.

Omakotitalo vaatii säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa

  • Pientalojen huoltokirja on tullut pakolliseksi vuonna 2004. Huoltokirja on tärkein apuväline rakennuksen ylläpidossa ja huollossa.

    Huoltokirjan kasaaminen voi alkaa pahvilaatikosta. Siihen kasataan työmaalla kaikki käyttöohjeet ja muut säilytettävät dokumentit, mitä rakennusaikana purettavista paketeista löytyy.

    Voit myös ottaa kuvat takuukuiteista ja tallentaa käyttöohjeet omiin kansioihinsa pilvipalveluun tai huoltokirjasovellukseen, esimerkiksi Kotiapp:iin. Toki huoltokirja voi olla myös perinteinen kansio, mihin työmaa-aikana tallennetut dokumentit järjestellään ja listataan säännölliset huoltotarpeet, sekä kirjataan tehdyt huollot ja muut remontit.

    Huoltokirja on tärkeä dokumentti myös sinun jälkeesi tuleville asukkaille. Huoltokirja auttaa varautumaan tuleviin korjauksiin.

  • Jos valmistajan antama tekninen takuu vesikatteelle on esimerkiksi 30 vuotta, on luultavaa, että silloin vesikate on uusimisen tarpeessa. Ennen sitä vesikatto vaatii vuosittaista ylläpitoa, puhdistusta, säännöllisiä kuntotarkastuksia ja huoltoa.

    30 vuoden kohdalla myös lämmitysjärjestelmä voi vaatia päivittämistä. 50 vuoden kohdalla lautaverhous, ikkunat ja ovet voivat olla vaihdon tarpeessa, samoin käyttövesi- ja lämmitysputket, patterit ja viemäritkin. Ensirakentaja ei välttämättä ole tekemässä rakentamansa talon korjauksia enää silloin, mutta valintoja tehdessä materiaalien ja tuotteiden kestävyys ja huollettavuus on hyvä kuitenkin huomioida.

    Ilman asianmukaista, säännöllistä huoltoa ja tarpeen mukaisia korjauksia isot remontit voivat tulla eteen ennakoitua aiemmin. Siksi on hyvä tarkkailla talon kuntoa säännöllisesti, putsata räystäskourut ja rännikaivot, käydä katolla, tarkistaa sokkelit, salaojakaivot, julkisivuverhouksen kunto jne.

    Nykyiset lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot ovat yleensä riittävän älykkäitä ilmoittamaan itse, jos ovat epäkunnossa tai huollon tarpeessa. Ellei kyse sitten ole ilmanvaihtokoneen suodattimen vaihdosta tai muusta rutiininomaisesta huoltotoimenpiteestä, josta itse katsoo suoriutuvansa, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

    Monet kodinkoneet kestävät 10–15 vuotta, minkä jälkeen ne vaihdetaan uusiin. Jos kaikki laitteet uuteen kotiin on hankittu uusina, laitteiden uusintarumbaan on hyvä varautua taloudellisesti ja henkisesti.

    Joidenkin tuotteiden kohdalla takuut voivat raueta, jos niitä huoltaa tai korjaa ilman valtuutettua ammattilaista tai muuten takuuehtojen vastaisesti. Jos takuu on voimassa, selvitä tuotevalmistajan takuuehdot ennen kuin alat korjata.

Rakentajalle

Pientalon rakennuttajan rooli on olla koko orkesterin kapellimestari ja ohjata projektia alusta loppuun, unelmista valmiiksi kodiksi.

Yhtä reseptiä kestävän kodin rakentamiseen ei ole. Kaikki kestävät kodit suunnitellaan kuitenkin pitkäikäisiksi, vähän energiaa kuluttaviksi ja joustamaan muuttuvissa elämän tilanteissa. Niistä lähtökohdista on hyvä aloittaa suunnittelu.

Oppaan avulla sinun on toivottavasti helpompi suunnistaa vaihtoehtojen viidakossa ja löytää se punainen lanka, jota seuraamalla voi seisoa omien valintojensa takana turvallisin ja tyytyväisin mielin.

Kestävyyttä oman kodin rakentamiseen!

Lataa opas hiilineutraalimpaan rakentamiseen

Kysyttävää? Ota yhteyttä