Miten saadaan lahtelaiset kävelemään ja pyöräilemään enemmän?
Onko parannettava kevyen liikenteen väyliä, lisättävä pyörätelineitä vai vähennettävä autoilua keskustassa? Mikä oikeastaan saa ihmiset valitsemaan lihasvoiman kulkumuodoksi?
Me uskomme, että yksi ratkaisu löytyy kasvatustyöstä. Se, mikä lapsena ja nuorena omaksutaan luontevaksi osaksi arkea, kantaa parhaimmillaan läpi elämän. Ja mikä olisikaan parempi elämäntapa kuin omaa terveyttä ja hyvinvointia sekä ympäristönsuojelua tukeva arkiliikkuminen? Vielä kun lisätään turvallisuus, liikunnan ilo ja elämyksellisyys saadaan niin voittamaton yhdistelmä, että viisaan liikkujan on vaikea ymmärtää autoilun valta-asemaa liikkumismuotona. Onhan sille autollekin paikkansa, mutta vain niillä matkoilla, joille lenkkarit tai polkimet eivät riitä. Ja vielä parempi, jos ne matkat voi taittaa julkisella liikenteellä, joka on sekin aika mainio kulkumuoto.
Lisää kävelyä ja pyöräilyä viiteen lahtelaiskouluun
Helmikuussa aloitettu Meidän koulu kävelee ja polkee -hanke tähtää kestävän liikkumisen edistämiseen kasvatustyöllä. Mukaan saatiin keväällä viisi koulua, joissa jokaisessa yksi luokka tai luokka-aste perehtyy kestävän liikkumisen teemoihin valmistautuen selvittämään oman koulunsa ympäristön tilaa kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta.
Kevään aikana etäoppitunnein toteutetut perehdytysluennot käsittelivät liikenneturvallisuutta, liikenteen ympäristövaikutuksia, liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä retkipyöräilyä elämyksenä. Luennoitsijoina toimivat kaupungin ympäristökasvattaja Emma Marjamäki, Liikenneturvan kouluttajat Elina Lotta ja Ilkka Korhonen, Pajulahden liikuntaopiston lehtori Janne Lahtinen ja PaloAdventures-matkailuyrittäjä Henna Palosaari.
Vuorovaikutus ruudun välityksellä jännitti alkuun erityisesti luennoitsijoita, mutta matkan varrella on yhdessä opittu luovasti ratkaisuja etäyhteyden tuottamiin haasteisiin. Toisaalta juuri etäyhteys on mahdollistanut viisihenkisen asiantuntijajoukon yhteiset ”vierailut” kouluihin.
Innostetaan liikkumaan luennoimalla ruudulta pulpetteihin – miten tällä tavoin muka lisätään kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoille ja koulupäivään?
Tarvittavan pohjatiedon rakentaminen oppilaille on hankkeen onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa. Syksyllä oppilaat osallistuvat kaupungin liikennesuunnittelijan toteuttamaan olosuhdekartoitukseen, jossa selvitetään koulun pihan, kouluuntuloreittien ja koulun toimintakulttuurin tilaa. Kriittinen ajattelu ja kokonaisvaltainen ymmärrys liikkumistapavalintojen vaikutuksista ovat parhaat työkalut, joilla voimme oppilaita valmistaa tehtäväänsä. Samalla kirjaamme kouluille myös kestävän liikkumisen suunnitelmat, joiden tehtävänä on ohjata koulun toimintakulttuuria kestävään liikkumiseen kannustavaksi.
Toiminnallisuutta on sisällytetty etäluentoihin kysely- ja kisailusovellusten, jumppatuokioiden ja piirustustehtävien muodossa. Toki luennoilla istuminen on tylsää ja turhauttaa mukana olevia nelos- ja vitosluokkalaisia. ”Koska päästään tekemään itse?” kysyvät Juha Sokan oppilaat Villähteen koulussa etäoppituntien jälkeen. Me hankkeen luennoitsijat olemme tyytyväisiä: olemme onnistuneet tehtävässämme, kun oppilaat odottavat syksyn konkreettista toteutusosiota malttamattomina.
Palautekyselyt paljastavat, että luennoilta on opittu monipuolisesti
Kevään etäluentorutistuksen jälkeen kerättiin palautetta osallistujilta verkkokyselyllä. Yhden luokan kanssa ehdittiin makoilla riippumatoissakin vastaamassa kirjallisena kysymykseen ”mitä hakkeesta on opittu?”.
”Olen oppinut Meidän koulu kävelee ja polkee hankkeesta, että jos kävelee tai pyöräilee sillä on parempi vaikutus ympäristön hyvinvointiin kuin että menee autolla tai lentokoneella. Olen oppinut myös enemmän liikennesäännöistä.”
”Olen oppinut kiertotaloutta, miten bensa päätyy asemalle ja että miten pyöräillään 5000 km.”
”Aikuiset pelkäävät, että lapsia sattuu, kun he liikkuvat ja se rajoittaa lasten liikkumista jopa liikaa.”
”Opin, että kolhiintunut kypärä ei ole turvallinen ja sen, että pyöräily voi olla myös elämys.”
”Jos menet pyöräilemään Suomen ympäri, pitää olla välineet pyörän korjaamiseen.”
Palautekyselyn mukaan 64 % vastanneista oppilaista on hankkeen myötä muistanut liikennesäännöt paremmin. Moni vastaaja on huomannut olevansa tarkkaavaisempi liikenteessä ja huomioivansa vaaranpaikkoja reiteillään. Myös liikennemerkit ja eri polttoaineilla toimivat autot ovat alkaneet kiinnostaa oppilaita enemmän liikenteessä.
Vastaajista 56 % on havainnut pyöräilevänsä hankkeen myötä enemmän. Innostus retkipyöräilyä kohtaan huokuu vastauksista. Retkiä mummolaan, uimarannalle ja lähiseuduille ehdittiin jo toteuttaakin toukokuun aikana. Myös hankkeessa mukana olevat aikuiset ovat innostuneet pyöräilystä.
Yksi merkittävä syy pyöräilyinnon leviämiseen on kevään opetusohjelmaan sisällytetty PaloAdventures yrittäjä Henna Palosaaren oppitunti retkipyöräilystä.
Hennan mukaan eräs tehokas keino arkipyöräilyyn innostamiseen on pyöräilyn ilon löytäminen ja tässä retkipyöräily on oiva työkalu. Käsitys pyöräilystä muuttuu, kun pyörällä taittaa pidempiä matkoja. Ymmärrämme, että kouluun tai töihin poljettava 5km onkin lyhyt matka, kun kesällä 20km mummolaan taittui helposti. Pyöräretkillä pääsee nauttimaan täysin rinnoin pyöräilyn ilosta ja vapaudesta, nämä elämykset luovat muistoja ja kannustavat hakemaan näitä kokemuksia myös arjessa.
”On ollut hienoa päästä innostamaan oppilaita retkipyöräilyyn omalla tarinallani ja huomata, että monella heistä oli kesälle suunnitelmissa useita pieniä pyöräretkiä. Syksyn yhteinen pyöräretki on oiva muistutus niin aikuisille kuin oppilaillekin, että pieni irtiotto luonnon helmaan tekee hyvää syksylläkin arjen keskellä.”
Tuhat euroa oppilaille viisaan liikkumisen edistämiseen
Syksy on hankkeessa käynnistynyt vauhdikkaasti luokkien pyöräilypäivien aikataulutuksella. Elo-syyskuussa kouluissa vieraillaan järjestämässä pyörätaitorataa, opettamassa turvallisuus- ja korjaustaitoja sekä nauttimassa elämysretkeilystä yhdessä mukana olevien luokkien kanssa ennen olosuhdekartoitusta. Sen jälkeen oppilailla on edessään vielä koko yhteisen matkan tärkein osuus: kehittää ratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen koulunsa oppilaiden koulumatkojen kulkumuotona sekä koulupäivän aikana.
Jokaiselle koululle on hankkeessa varattuna 1000 € budjetti kehityshankkeen toteuttamiseen. Rahojen käyttökohteen päättävät mukana olevien luokkien oppilaat.
Meidän koulu kävelee ja polkee -hanke on saanut rahoituksen Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista. Hankkeesta vastaa Lahden kaupunki ja mukana työssä ovat Liikenneturva, PaloAdventures, Pajulahti sekä MakingSense-konsulttiyritys.