Hyppää sisältöön

Onko keskustapysäköinnissä mitään linjaa?

Keskustan kadunvarsipysäköinnin maksullisuus ja muut säännöt synnyttävät jatkuvasti keskustelua, kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia. Pysäköinti on yleisönosastojen ja somepalstojen vakioaihe.
Kuva: Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki

Kirjoittaja: Pirkko-Leena Jakonen

kirjoittaja toimii suunnittelupäällikkönä kaupunkisuunnittelussa ja on perehtynyt pysäköintikysymyksiin.

Kaupungin tavoite keskustapysäköinnissä on, että keskustakäynnin ajaksi paikkaa etsivä löytää sen kohtuulliselta etäisyydeltä. Tavoite ei ole saada mahdollisimman suuria tuottoja, mutta maksullisuudella varmistetaan riittävän nopea kierto ja saadaan myös tuloja rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Keskustassa on pääperiaatteena, että kadunvarsien parkkipaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin ja että paikat ovat mahdollisimman tehokkaasti jatkuvassa käytössä.

Pitkäaikaisempi pysäköinti tapahtuu kiinteistöjen omilla paikoilla, pysäköintilaitoksissa tai kauempana keskustasta. Asumiseen liittyvän pysäköinnin, eli autojen säilytyksen, järjestäminen kuluu auton omistajan ja kiinteistön vastuulle.

Ihminen on paitsi säästäväinen, myös kekseliäs

Kiekkopysäköintialueilla rikotaan sääntöjä selvästi enemmän käymällä muuttamassa kiekon pysäköintiaikaa siirtämättä autoa ja paikat varataan näin pitkäksi aikaa. Tätäkin pystytään valvomaan, mutta tarkastus on hitaampaa kuin maksullisilla alueilla. Tästä syystä pelkkä aikarajoitus ei riitä.

Jokunen vuosi sitten asiaa kokeiltiin muuttamalla eräällä kadulla maksullisia paikkoja kiekkopaikoiksi. Tuloksena oli, että paikat täyttyivät työmatkapysäköijien ja asukkaiden autoista, eikä asiointiin enää löytynyt yhtä helposti vapaana olevaa paikkaa.

Paikat halutaan nopeaan kiertoon

Ydinkeskustassa ensimmäinen tunti on halvin ja seuraavat kalliimpia. Tällä pyritään siihen, että kukaan ei varaa paikkaa useaksi tunniksi. Kun vaihtuvuus on nopeaa, tarvittava paikkakin löytyy helposti. Yli tunnin pysäköinti tapahtuu edullisemmin pysäköintilaitoksissa, kuten Toriparkissa tai kauempana keskustasta.

Voisivatko hinnat muuttua käyttöasteen mukaan?

Esiin on noussut myös ehdotus dynaamisesta hinnoittelusta käyttöasteen mukaan. Tämä voisi tuoda keskustaan lisää kävijöitä hiljaisempina aikoina, mutta kukaan kauppias tai kaupunkikaan ei toivo kalliita maksuja markkinapäivinä tai jouluostosaikaan.

Periaatteessa esimerkiksi Salppurin kisaviikonloppuna voisi sunnuntaikin olla maksullinen, mutta se vaatisi aktiivisen tiedotuksen lisäksi kymmenien liikennemerkkien vaihtamisen, kun maksullinen aika pitää ilmoittaa merkissä.

Viime vuonna kokeiltiin lauantaisin halvempia maksuja, mutta pysäköijiä ei ollut aiempaa enempää. Ainakaan tämä kokeilu ei puoltanut maksujen alentamista.

Miksi asukaspysäköintilupa on harvojen oikeus?

Asukaspysäköintilupa on poikkeus perussääntöön. Asumiseen liittyvä autojen säilytyspaikkojen järjestäminen kuuluu kiinteistöille ja autojen omistajille, ei kaupungille. Oikeus lupaan on keskustassa sellaisissa vanhoissa kerrostaloissa asuvilla, joiden taloyhtiöissä ei ole tilaa nykymitoitusta vastaavaan määrää autopaikkoja.

Kaupunki ei voi järjestää pysäköintitilaa autojen säilyttämiseen kuin poikkeustapauksissa. Kiinteistön asukkaiden poikkeavan suuri automäärä ei ole tällainen peruste. Kaupunkisuunnittelussa on kuntalaisten tasapuolinen kohtelu tärkeä arvo, siksi jokaista poikkeusta tehtäessä täytyy ottaa huomioon, kuinka monta vastaavaa tapausta kaupungissa on.

Onko keskustapysäköinnillä selkeä linja?

Otsikossa kysytään, onko keskusta-alueen pysäköinnissä mitään linjaa? Lahden kaupunki noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymää pysäköintipolitiikkaa. Sitä ollaan tänä vuonna päivittämässä, mutta peruslinjauksiin ei ole tarkoitus tehdä isoja muutoksia. Periaatteet vastaavat hyvin myös vertailukaupunkien käytäntöjä.