Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Jos vastausta yksinkertaistaa, niin voisi todeta, että työnvälitys palaa kuntien tehtäväksi yli 60 vuoden jälkeen. Toki julkiset työvoimapalvelut ovat laajentuneet ja kehittyneet suomalaisen yhteiskunnan kehityksen mukana. Työvoimapalvelut on nimetty uusiksi matkan varrella TE-palveluiksi, mutta siitä huolimatta ydintehtävä on pysynyt samana: löytää työnantajille työvoimaa ja työtä hakeville avoimia työpaikkoja.
Ensimmäinen kunnallinen työnvälitys perustettiin Helsinkiin vuonna 1903, ja sen tehtävänä oli osoittaa työttömille töitä. Kaksi vuotta myöhemmin Tampereelle perustettiin kunnallinen työnvälitys. Vuonna 1961 työnvälitys siirrettiin kunnilta valtion tehtäväksi. Valtion erillisinä toimintoina olleet työnvälitystoimisto ja ammatinvalinnanohjaustoimisto yhdistettiin työvoimatoimistoiksi 1.1.1973. Työvoimatoimistot muuttuivat vuoden 2010 alussa TE-toimistoiksi, viralliselta nimeltään työ- ja elinkeinotoimistoiksi.
Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 lain julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen uudelleen järjestämisestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Tasavallan presidentti vahvisti lain 23.3.2023. TE-toimistot valtion virastoina lakkautetaan vuoden 2024 lopussa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut päättyvät määräaikaisina samaan aikaan. TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta paikallistasolle, käytännössä kunnalle tai kuntien muodostamalle työllisyysalueelle. TE-palvelut siirtyvät lainsäädäntötasolla nykyisessä muodossa, mutta palvelujen tuottaminen on tarkoitus uudistaa lainsäädännön sallimissa puitteissa. Kyse on siis muustakin kuin hallinnollisesta uudistamisesta. TE-palvelujen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti kuntien palvelukseen. Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut jatkossakin, mutta fyysinen palvelupaikka tai yhteystiedot tulevat muuttumaan.
Uudistuksen läpivieminen on suuri muutosprosessi, jossa muutosjohtaminen ja -valmennus ovat keskiössä. Tämä tarkoittaa tiivistä ja saumatonta yhteistyötä mm. ELY-keskuksen, TE-toimiston ja alueen kuntien kesken. Henkilöstölle pitää luoda mahdollisuus osallistua uudistustyöhön ja yhteiskehittämiseen, niin TE-toimistoissa kuin kuntien työllisyyspalveluissa. Uudistuksen onnistunut läpivienti edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja perehdyttämistä uusiin ja uusiutuviin tehtäviin sekä uuden työnantajan toimintaan liittyviin asioihin. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijat tulee pitää ajan tasalla ja ottaa mukaan uudistuksen edetessä. Hyvinvointialueiden kanssa tehdään yhteistä uudistustyötä muutoksen edetessä nyt vahvistetun lain hengen mukaisesti. Uudistus vaikuttaa myös palvelutuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden arjen toimintaan.
Tässäkin muutoksessa on vielä paljon tehtävää, mutta tehdään tämäkin muutos yhteistyössä pala kerrallaan ja kehitetään yhdessä vaikuttavat ja asiakaslähtöiset paikalliset työvoima- ja elinkeinopalvelut. Muutoksen suunta on kohti paikallisia ja vaikuttavia palveluita. Uudistuksen toteutumisen avulla voidaan pureutua aikaisempaa tehokkaammin Lahden vaikeaan pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyteen.