Hyppää sisältöön

”Työyhteisössä jeesaamme toinen toistamme”

Tänä keväänä kaupungin työntekijät ovat joutuneet ratkaisemaan yllättäviäkin asioita ja joustaneet, kun koronavirusepidemia on rajoittanut normaalia arkea.

Kirjoittaja: Ina Ruokolainen

Ina Ruokolaisen juttusarjassa kerrotaan kaupungin toiminnasta ja työntekijöiden ratkaisuista.

Lahden katuja puhdistetaan parhaillaan talven hiekasta ja pölystä, suurin yksittäinen operaatio Hiekkamyrsky on jo tehty. Osa töistä sujuu jopa normaalia nopeammin, kun liikennettä ja pysäköityjä autoja on vähemmän kaduilla.

Tilannetta valvova kunnossapitoinsinööri Pasi Leppäaho ei koronatilanteen aikana kuitenkaan pääse tekemään katukatselmuksia samaan tapaan kuin normaalisti.

– Teen pakolliset katselmukset nyt kaikki yksin, urakoitsijan kanssa emme voi kulkea samalla autolla. Kaikki havainnot lähtevät kuitenkin pilvipalvelun kautta projektipankkiin, josta urakoitsijat näkevät tilanteen jopa reaaliajassa.

Mitään katujen kunnossapitoon liittyviä asioita ei ole jäänyt poikkeusoloissa tekemättä. Uusiakin tehtäviä on toteutettu: maaliskuun lopussa Leppäaho tilasi urakoitsijoilta maalaustyöt, joilla merkitään keskustaan ilmaisia parkkipaikkoja noutoruokaa ravintoloista hakeville.

Leppäahon toimistotyöt ovat siirtyneet kotiin kuten useimmilla muilla. Työpaikalta hän otti mukaan kannettavan tietokoneen, erillisen näytön, hiiren ja telakointiaseman. Hyvät välineet ovat tärkeät, mutta nyt hän pyrkii tulemaan toimeen vain yhdellä näytöllä.

Koko perhe saman pöydän ääressä

Kotona työskentelevät tällä hetkellä myös vaimo ja koulua käyvä tytär. Toistaiseksi koko perhe on mahtunut saman ruokapöydän ääreen.

– Istumme kahden metrin sisällä luurit päässä ja yritämme keskittyä. Vielä emme ole halunneet sisustaa uudestaan eikä siihen kerrostaloasunnossa ole hirveästi mahdollisuuksia. Jos tämä jatkuu pitkään, on varmaan pakko.

Yhteydet kaupungin verkkoon ja työtovereihin toimivat.

– Minulle Teams-palaverit olivat uutta, nyt olen oppinut jo käyttämään niitä. Asun sen verran lähellä työpaikkaa, etten ole aiemmin juuri käyttänyt hyväksi etätyömahdollisuutta.

Eniten Leppäaho kaipaa työyhteisön hiljaista tukea, jota tulee toimistossa automaattisesti. Sen merkitys on hänen mukaansa jopa korostunut eristäytymisen aikana. Päivittäinen yhteinen virtuaalikahvitunti on merkitty kalenteriin.

– Olen huomannut nyt, miten paljon työyhteisössä jeesaamme toinen toistamme. Meillä on kunnallistekniikassa hyvä henki. Olen yrittänyt soittaa työyhteisön jäsenille viime aikoina vähän pienemmistäkin asioista.

Aihealueet