Hyppää sisältöön

Virkisty Lahden hoidetuissa metsissä

Onko lähimetsä sinulle tärkeä? Tiesitkö, että Lahdessa on 7000 hehtaaria virkistysmetsää? Oletko pohtinut, miten metsiä hoidetaan?

Kirjoittaja: Anna-Maaria Särkkä

Kirjoittaja on Lahden kaupungin metsäpäällikkö. Hän uskoo, että monimuotoinen vihreä ympäristö tukee lahtelaisten hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

7000 hehtaaria virkistykseen

Tiesitkö, että Lahden kaupungilla on 7000 hehtaaria jokaisen kaupunkilaisen käyttöön tarkoitettua virkistysmetsää? Metsiä hoidetaan, jotta niissä olisi helppo liikkua ja ne tarjoaisivat vaihtelevia maisemia sekä hyvät elinolosuhteet metsän eliöstölle. Luontoarvoiltaan erityiset metsät jätetään kehittymään luonnontilassa ja Lahdessa onkin lisäksi n. 1000 hehtaaria luonnonsuojelualueita.

Eri puulajeja ja kaikenikäisiä puita

Lahdessa on vanhastaan runsaasti yhden puulajin muodostamia metsiköitä, joissa on samanikäisiä puita. Tällaiset metsät ovat haavoittuvaisia muuttuvassa ilmastossa, sillä esimerkiksi metsätuholainen voi levitä yksipuolisessa puustossa laajoillekin alueille. Kirjanpainajakuoriaisen vuoksi kuusikoita on kuollut Suomessa, myös Lahdessa.

On tärkeää ohjata hoidolla näitä metsiä monilajisemmiksi ja sellaisiksi, joissa on myös monenikäisiä puita. Ne kestävät paitsi muuttuvaa ilmastoa ja tuholaisia paremmin, ovat myös maisemallisesti vaihtelevia ja monin tavoin parempia metsälajiston elinympäristöjä.

Puhumme metsien jatkuvasta kasvatuksesta, mikä tarkoittaa, että puustoa harvennetaan huonokuntoista tai ylitiheää puustoa poistaen ja uudistetaan paikoitellen pienaukoin. Näin metsä säilyttää metsäntuntunsa ja maisemanmuutos on maltillinen.

Puulajisto muodostuu kasvupaikan olosuhteiden mukaan, vaihdellen karuimpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisuudesta rehevimpien metsien lehtipuustoon. Lahdessa tuetaan monipuolisen puuston muodostumista myös täydennysistutuksin ja kylvöin. Viime vuosina olet saattanut havaita lähimetsässäsi esimerkiksi tammia ja jalavia.

Järeitä, kauniita maisemapuita

Metsänhoito tehdään jäävän puuston hyväksi. Se tarkoittaa, että puita poistetaan, jotta jäävillä puuyksilöillä olisi tilaa kasvaa kauniiksi leveälatvuksiksi ja suurikokoisiksi maisemapuiksi. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä pitää sellaisten puiden muodostamaa metsää kauniina ja helppokulkuisena.

Oikea-aikainen harvennus on tärkeää, jotta puut eivät riukuunnu ja menetä yhteyttävää latvustaan. Yleensä harvennus tehdään noin 10 vuoden välein.

Milloin hoidetaan?

Tuntuuko, että metsänhoitoa tehdään samaan aikaan ympäri kaupunkia ja yleensä aina syksyisin ja talvisin? Olet oikeassa. Lahden kaupunki turvaa pesimärauhan linnustolle, mikä tarkoittaa, ettei metsiin kajota huhtikuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana.

Maastovaurioiden välttämiseksi metsänhoito olisi parasta toteuttaa roudan aikaan pakkasilla. Virkistysmetsät ovat kuitenkin talviaikaan usein hiihtokäytössä, minkä vuoksi hoitotöitä ajoitetaan näillä alueilla syksyyn.

Lahopuuta pystyssä ja maassa

Lahopuu on todellinen metsän eliöiden kultakaivos. Metsälajeistamme neljännes, eli noin 5 000 lajia, elää kuolleilla puilla.

Sen vuoksi näet metsissä tuulen kaatamia, pystyyn kuolleita tai tarkoituksella tekopökkelöiksi tehtyjä puita. Ne tarjoavat pesäpaikkoja kolopesijöille, elinympäristöjä kääville ja kovakuoriaisille sekä päällysvieraina rungolla eläville jäkälälajeille. Jo 15 cm:n paksuiset pökkelöt ovat hyviä pesäpuita esimerkiksi hömötiaiselle. Harvinaiselle valkoselkätikallemme puiden tarjoama ravinto on elintärkeää etenkin talvella.

Maahan kaatuneilla lahopuilla elää erilaista lajistoa kuin pystyyn kuolleilla, koska ne ovat kosteammassa ja varjoisammassa ympäristössä. Maapuilla elää kääpiä, sieniä, kovakuoriaisia ja muita selkärangattomia eläimiä, jäkäliä ja maksasammalia.

Ovatpa lahopuut tärkeässä roolissa myös metsien tuholaistorjunnassa. Pedot ja loiset, jotka pitävät metsille haitalliset kaarnakuoriaiset aisoissa, tarvitsevat lahopuuta lisääntymiseensä.

Upeat järvet ja järvinäkymät

Lahdessa on lukuisia upeita vesistöjä, joiden näkymiä me kaikki arvostamme. Ulkoilukokemusta rikastuttaa virkistysalueen näköalapaikalta avautuva järvimaisema. Näkymiä avataankin metsänhoidon keinoin huolellisesti valikoiduilta kohteilta, joissa ne palvelevat mahdollisimman monia ulkoilijoita.

Kaupunki rakentuu

Mitä ihmettä, lähimetsääni ei olekaan enää jäljellä!

Kaupunkia rakennetaan vauhdikkaasti mahdollistaen näin asumista, palveluita ja yritystoimintaa. Toisinaan metsäalueitakin tarvitaan näille toiminnoille. Tällöin metsä poistetaan rakentamisen tieltä ja muuttunut maisema saattaa tuntua hämmentävältä. Huolellisella kaavoituksella turvataan kuitenkin se, että viherverkosto säilyy riittävän yhtenäisenä ja palvelee jatkossakin ulkoilijoita ja ekologista tasapainoa.

Lahdessa tärkeä periaate on, että nykyistä kaupunkia ja keskusta-aluetta tiivistetään. Silloin rakentaminen ei levittäydy koskemattomille viheralueille. Kaavoitukseen tarvitaan myös sinun mielipiteesi ja paikallistuntemustasi. Toivottavasti tavataan Lahden suunta -työn parissa!

Blogin kuvassa on Tapanilan metsää harvennusten jälkeen. Tapanilan puustoa harvennettiin viime syksynä ennen hiihtokauden alkua. Hoitotöissä vapautettiin männyille ja kuusille kasvutilaa tavoitteena maisemallisesti vaihteleva monenikäisten ja -lajisten puiden muodostama metsikkö.

Haluatko tietää lisää Lahden kaupungin metsänhoidosta? Tutustu metsänhoidon periaatteisiin!