Hyppää sisältöön

Rakentamisen luvat

Lupakäsittelijät antavat ennakkoneuvontaa luvan hakemiseen liittyvissä asioissa.

Käsittelijän tavoittaa puhelinaikana maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9.00 – 10.00.

Kaupunginosa kohtaiset jaot  löytyvät sivun alla olevasta yhteystietopalkista.

Luvat ja lisätiedot

  • Rakennuslupa tarvitaan rakennuksen rakentamiseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Jos korjaus- ja muutostyöt vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen tai terveyteen, tulee niihin myös hakea rakennuslupaa

  • Pienet rakennushankkeet edellyttävät toimenpidelupaa. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset rakennelmat ja laitokset sekä rakennuksen julkisivun muutos. Myös energiakaivot ja keruupiirit tarvitsevat toimenpideluvan. Rakennusjärjestyksessä on vapautettu eräitä toimenpiteitä luvanvaraisuudesta.

  • Rakennusvalvontaviranomainen voi pidentää luvan voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen ovat edelleen olemassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.

    Pidennystä tarkoittava pyyntö tulee esittää ennen kuin lupa on rauennut.

    Jos rakennustyötä ei ole aloitettu eikä luvan jatkamista haettu kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä ja hanke aiotaan edelleen toteuttaa, tulee hankkeelle hakea uusi lupa.

  • Maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön tarvitaan maisematyölupa. Yksi yleisimmistä syistä on puiden kaataminen. Lupa tarvitaan asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella. Kaupunki kaataa vaaralliset ja sairaat puut vuokraehtojen mukaisesti ns. vanhoilla vuokratonteilla. Tontin haltija vastaa terveiden puiden kaadosta aina ja uusilla vuokratonteilla myös sairaiden ja vaarallisten puiden kaadosta.

    Maisematyöluvan alaisilla toimenpiteillä ei tarkoiteta ainesten ottamista. Maa-ainesten ottamisessa, kuten soran ja mullan myynnissä, noudatetaan maa-aineslakia, jonka luvat myöntää ympäristösuojelu.

    Maisematyölupa (pdf)

  • Puiden kaataminen kaupunkialueella on luvanvarainen toimenpide (MRL 128 § ja 140 §).

    Ilmoitus puunkaatohankkeesta naapurille (pdf)

Rakennuksen purkaminen

  • Rakennuksen purkaminen edellyttää aina joko purkamislupaa tai purkamisilmoitusta rakennuksen koosta ja sijainnista riippuen. Asemakaava-alueella purkamiseen tarvitaan aina lupa. Kun uusi rakennus rakennetaan vanhan tilalle, purkamisen voi esittää uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä eikä erillistä purkamislupaa tarvita.

    Purkamislupa ja purkamisilmoitus tehdään aina kirjallisesti. Hakemuksen voi tehdä sähköisen asioinnin kautta.

    Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta sekä kuntotutkimuksen, josta selviää rakennuksen rakenteellinen kunto. Rakennusvalvonta voi myös edellyttää purkusuunnitelmaa.

    Kaikesta purkujätteen käsittelystä tehdään selvitys Lahden seudun ympäristöpalveluille.

    Rakennuksen purkaminen edellyttää vastaavan työnjohtajan (purkutyönjohtajan) hyväksyttämistä rakennusvalvonnassa. Vähäinen purkutyö ei vaadi työnjohtajan hyväksymistä.

    Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään. MRL 127§

    Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa, tämän lain mukainen katusuunnitelma tai yleisistä teistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.

    Lupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. MRL 139 §

  • Rakennuksen tai sen osan purkamisesta on, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista. (MRL 127 §)

  • Omakotitaloa suurempien rakennusten purkamisesta edellytetään purkusuunnitelmaa, josta selviää miten jäteasetuksen edellyttämä rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen ja rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen aiotaan toteuttaa (Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012/179). Rakennusjätteen lajittelu, käsittely ja mahdollinen loppusijoitustapa kuvataan suunnitelmassa

    Purkusuunnitelmasta selviää myös käytännön toimet, miten purkamisesta syntyvä melu, tärinä ja pöly hallitaan ja miten liikennejärjestelyt työmaa-alueella turvataan

  • Purkujätteen käsittely on järjestettävä Lahden ympäristöpalveluiden edellyttämällä tavalla ja näistä jätteistä on tehtävä sille selvitys. Selvityslomaketta on saatavana Lahden ympäristöpalveluista ja myös Rakennusvalvonnan lomakkeet -sivulla. Lomake toimitetaan ymparistopalvelut@lahti.fi. Myös muiden purkujätteiden, esim. peruskorjaustyön yhteydessä syntyvien jätteiden osalta lomake toimitetaan sinne.

    Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta.

    Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys  ja hyödyntäminen

    Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan jätelain 8 §:n mukaisesti valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Jätelain 15 §:ssä säädetyin edellytyksin on tällöin järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätelajeille:

    1. betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet;
    2. kipsipohjaiset jätteet;
    3. kyllästämättömät puujätteet;
    4. metallijätteet;
    5. lasijätteet;
    6. muovijätteet;
    7. paperi- ja kartonkijätteet;
    8. maa- ja kiviainesjätteet.

    Tuottajan velvollisuudesta järjestää käytöstä poistettujen pakkausten erilliskeräys ja kierrätys säädetään jätelain 6 luvussa ja jätelain nojalla annetuissa säännöksissä (Valtioneuvoston asetus jätteistä).

    MRL 154 §: Rakennuksen tai sen osan purkaminen tulee järjestää niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä.

    MRA 55 §: Rakentamista sekä rakennuksen tai sen osan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessa tai ilmoituksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä.

Kosteusvauriot

  • Kosteusvauriokorjauksiin tarvitaan lähtökohtaisesti rakennuslupa. Lupaa ei tarvitse hakea, jos vaurio on äkillisestä vuodosta aiheutunut, pienehköön alueeseen kohdistunut vesivuoto, joka on nopeasti saatu kuivatukseen.

    Jos kosteusvauriokorjaukset kohdistuvat vain vaurioiden korjaamiseen, ei varsinaisia pääpiirustuksia tarvita, vaan kosteusvauriokorjaussuunnitelmien tulee sisältää pohja- ja tarvittaessa julkisivupiirrokset, joissa esitetään vaurioiden laajuus sekä rakenneleikkaukset, joissa esitetään sekä alkuperäinen rakenne että korjattu rakenne. Lisäksi suunnitelmien tulee sisältää työselostus, josta selviää, miten rakenne puretaan, kuivataan, puhdistetaan mikrobeista ja niiden hajusta sekä työvaiheet uudelleen rakentamisesta.

    Kosteusvauriokorjaussuunnittelijan kelpoisuus todetaan luvan myöntämisen yhteydessä.

    Rakennuslupahakemukseen liitetään lisäksi pätevän kuntotutkijan laatima raportti rakenteiden kunnosta Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus- oppaan mukaisesti (Ympäristöopas 2016). Raportista pitää selvitä eri rakennusosien rakennetyypit, niiden vauriot ja vaurioiden sijainti sekä laajuus koskien koko kiinteistöä (12.3.2015/216 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä).

  • Jos kosteusvauriot korjataan osana muuta peruskorjausta, niin rakennuslupahakemukseen liitetään muiden suunnitelmien lisäksi:

    Pätevän kuntotutkijan laatima raportti rakenteiden kunnosta Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus- oppaan mukaisesti (Ympäristöopas 2016). Raportista pitää selvitä eri rakennusosien rakennetyypit, niiden vauriot ja vaurioiden sijainti sekä laajuus koskien koko kiinteistöä (12.3.2015/216 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä).

    Pätevän kosteusvauriokorjaussuunnittelijan laatima korjaustapaselostus siitä, miten kuntotutkijan raportissa esitetyt vauriot korjataan tai valmiit kosteusvauriokorjaussuunnitelmat.

    Lisäksi kosteusvauriokorjaussuunnitelmat esitellään rakennusvalvonnassa ennen rakennustyön aloittamista.

    Hankkeen kosteusvauriokorjaussuunnittelija on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen aloituskokousta. Hankkeen kosteusvauriokorjaukset ovat tavanomaisia/vaativia/poikkeuksellisen vaativia.

    Muut asiakirjat:
    Hakemukseen voidaan edellyttää tarpeen mukaan myös muita asiakirjoja mm.

    Pätevän tekijän laatima asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti koskien koko kiinteistöä (785/2015) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta, RT 18-11245 Haitta-ainetutkimus. Rakennustuotteet ja rakenteet.

Poikkeaminen

  • Usein rakennuslupaa ei voi myöntää suoraan, vaan hanke vaatii poikkeamispäätöksen ennen rakennusluvan myöntämistä. Poikkeamisen tulisi johtaa parempaan lopputulokseen kuin säännösten mukaisella rakentamisella.Poikkeamispäätöksen tekijä voi olla Hämeen ELY-keskus tai maankäyttö- tai rakennusvalvonta tapauksesta riippuen.

    Poikkeamisvaltaa koskeva säännös mahdollistaa poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista, jotka voivat perustua lakiin, asetukseen, kaavaan, rakennusjärjestykseen tai muihin päätöksiin tai määräyksiin.

    Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella annettu poikkeamismahdollisuus ei ulotu esim. pelastuslakiin tai menettelytapasäännöksiin.

    Jos poikkeaminen on vähäinen (MRL 175 §), siitä voidaan päättää rakennusluvan yhteydessä.

  • Poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä. Erityisen syyn tulee olla tontin tai alueen käyttöön liittyvä syy, ei hakijan henkilökohtainen syy, esimerkiksi rakentamisen kustannukset. Poikkeamisen on pääsääntöisesti johdettava parempaan tulokseen kaupunkikuvan, ympäristön, turvallisuuden, palvelutason, rakennuksen käytön, suojelutavoitteiden tai liikenneolojen kannalta kuin mihin päästäisiin säännösten mukaisella rakentamisella.

  • Asiamiehenä tulee olla hankkeen vaativuuteen nähden pätevä henkilö.

    Poikkeamispäätöshakemuksista on ehdottomasti neuvoteltava etukäteen rakennusvalvonnassa, jotta hakemusasiakirjoja voidaan tarvittaessa tarkentaa ennen hakemuksen jättämistä.

  • Poikkeamista koskevan hakemuksen johdosta rakennuspaikan naapureilla on annettava tieto hakemuksesta ja varattava heille vähintään 7 päivää antaa kannanottonsa hakemuksesta.

    Toimintaohje:
    Kuulemisessa suositaan luvan hakijan omatoimista kuulemista asian käsittelyn nopeuttamiseksi.
    Siihen käytetään ”ilmoitus rakennushankkeesta naapurille”- lomaketta tai muuta kirjallista selvitystä josta naapurin kanta ilmenee muutoin yksiselitteisesti.

    Vireilletulo tiedottaminen ja poikkeamiskuuleminen voidaan yhdistää.

    Vähäisen poikkeamisen edellytykset ja määräykset lain 175, 171 ja 172 §:ssä.

Rakennusrasite ja yhteisjärjestely

  • Rakennusrasite merkitsee sananmukaisesti rakennukseen tai rakennuksesta maa-alueeseen kohdistuvaa rasitetta. Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Vuokratonttien kohdalla myös maanomistaja on asianosainen.

    Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä oleva luettelo rasitetyypeistä on tyhjentävä, eikä muunlaisia rakennusrasitteita voida perustaa. Rakennusrasitteesta tehdään kiinteistörekisteriin merkintä.

    Asemakaavassa edellytetty rakennusrasite voidaan perustaa, vaikka asianosaiset eivät siitä sovikaan

    1) väestönsuojan, autopaikoituksen ja jätehuollon tilojen järjestämiseksi rakennukseen;

    2) kulkuyhteyden järjestämiseksi rakennukseen muuta kiinteistöä tai yleistä jalankulkua varten, jollei asemakaavan tai tonttijaon toteuttaminen muutoin ole kohtuullisesti järjestettävissä; sekä

    3) kiinteistöjen rajalla olevien rakennusosien tukemiseksi naapurikiinteistöön tai yhteisen seinän rakentamiseksi.

    Rakennusrasite voidaan muuttaa tai poistaa, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta tarkoituksenmukaista rakentamista, kiinteistön asianmukaista käyttöä tai hoitoa taikka asemakaavan toteuttamista.

  • Yhteisjärjestelyssä voidaan samalla kertaa päättää useampaa kiinteistöä koskevista järjestelyistä. Asianosaiset voivat sopia kiinteistöjen yhteisjärjestelystä keskenään kirjallisesti.

    Rakennusvalvontaviranomainen määrää yhteisjärjestelyllä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä. Aloite voi tulla yhden kiinteistön omistajalta, jonka jälkeen muita kiinteistön omistajia pitää kuulla.

    Yhteisjärjestelyä voidaan hakea vain kaavaan sisältyvistä asioista, kuten yhteisistä leikki- ja pysäköintialueista.

    Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.

    Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Jolleivät asianosaiset sovi järjestelyyn liittyvistä korvauksista, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

    Yhteisjärjestelyä koskevalla päätöksellä perustettujen oikeuksien rekisteröinnistä säädetään asetuksella.

Lupakäsittelijöiden aluejako ja yhteystiedot

  • Markku Sivonen

    Rakennuslupapäällikkö

    1) Keski-Lahti 2) Kartano 3) Paavola 4) Niemi
  • Heli Alho

    Rakennuslupa-arkkitehti

    9) Pesäkallio 10) Kytölä 11) Viuha 12) Kunnas 13) Ahtiala 14) Koiskala 15) Myllypohja 16) Möysä 17) Järvenpää 18) Kolava 19) Kujala
  • Miika Lindgren

    Rakennuslupa-arkkitehti

    5) Kiveriö 6) Kivimaa 7) Mukkula 8) Kilpiäinen 20) Kerinkallio 21) Ämmälä 22) Renkomäki 23) Nikkilä 24) Laune 25) Asemantausta 26) Sopenkorpi 27) Hennala 34) Villähde, valtatie 12 eteläpuoli 35) Nastola, valtatie 12 eteläpuoli 36) Uusikylä, valtatie 12 eteläpuoli
  • Armi Patrikainen

    Kaupunkikuva-arkkitehti

    Keskustan toimenpideluvat Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Jukka Vesanen

    Rakennuslupa-arkkitehti

    28) Jokimaa 29) Okeroinen 30) Kärpänen 31) Pirttiharju 32) Salpausselkä 33) Jalkaranta 34) Villähde, valtatie 12 pohjoispuoli 35) Nastola, valtatie 12 pohjoispuoli 36) Uusikylä, valtatie 12 pohjoispuoli 37) Seesta 38) Ruuhijärvi 39) Immilä 40) Pyhäntaka

Lupasihteerit