Kaupungin tavoite on tehdä asukkaiden arjesta sujuvaa. Moni asuu Lahdessa juuri siksi: lasten koulumatka on lyhyt, metsäpolut alkavat takapihalta, kaikkialle pääsee nopeasti ja asuminen on pääkaupunkiseutuun verrattuna edullista ja tilavaa.
Elämänlaatu on korkea, mutta parantamisen varaa on. Lahden keskusta on rakennettu valtaosin 1950-luvulla ja se ei palvele tulevaisuuden lahtelaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunkisuunnittelijoita huolettaa erityisesti uusien koulukampusten, eli Paavolan ja Harju-Lotilan liikenneturvallisuus. Miten varmistetaan, että alakoululaiset pääsevät eri puolilta keskustaa Lotilan kouluun turvallisesti? Mistä kaikkialta yläkoululaiset ja lukiolaiset virtaavat Paavolaan? Entä mitä reittejä kuljetaan keskustaan keskitettäviin terveyspalveluihin, erityisesti kaupunginsairaalaan?
Samaan aikaan keskustan asukkaat kertovat puutteista liikenneturvallisuudessa, ilmanlaadussa ja melutasossa ja keskustan yrittäjien huolena on keskustan viihtyisyys ja saavutettavuus. Palveleeko nykyinen liikenneverkko alueen yrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla? Yrittäjien mielestä ei. Moni ongelmista kohdistuu Vesijärvenkatuun ja nykyisillä liikennejärjestelyillä etenkin kadun liikenneturvallisuus on iso haaste. Kadun kehittäminen ei silti tarkoita, etteikö Veskuakin pitkin voisi jatkossa ajaa autolla.
1950-luvun ratkaisut vanhenemassa
Lahdessa autoilu tai autojen määrä ei ole vähenemässä – päin vastoin. Muutosta kyllä tapahtuu, mutta lähinnä autojen käyttövoimassa. Ympäristö kiittää ja melu vähenee, mutta liikenneturvallisuutta pitää yhä kehittää.
Vuoteen 2030 tähtäävällä liikenne- ja liikkumissuunnitelma LIISUlla halutaan varmistaa, että kulkeminen on turvallista kaikille ikäryhmille, liikennevirrat kulkevat Lahden keskustassa ongelmitta ja keskusta on viihtyisä ja houkutteleva. Nyt tehdään ratkaisuja, mitkä palvelevat lahtelaisia 2030-luvulla ja sillä seuraavallakin 50-luvulla.
Rohkeita päätöksiä on Lahdessa tehty aina. Yhden sellaisen tuloksena eteläisessä Lahdessa on tehty tietöitä vuodesta 2017. Nyt työmaalla tehdään enää viimeistelyjä, kun Suomen suurin tieurakka on viittä vaille valmis. Kehätien valmistumisella on valtava merkitys myös keskustan liikenteelle, kun etenkin raskas kalusto ja läpikulkumatkalla olevat siirtyvät Mannerheiminkadulta uudelle valtatielle. Jos keskustassa ei nyt tehdä mitään, jäävät kehätien hyödyt ja 275 miljoonan euron investointi keskustan osalta käyttämättä.
Kehät hajauttavat liikennevirtoja
Lahdessa keskustan kehä voidaan muodostaa Mannerheiminkadun kautta. Liikenteen avaaminen Vuoksenkadulle siirtäisi osan Vesijärvenkadulle kohdistuvasta liikenteestä uudelle keskustan kehälle. Tarkoituksena ei ole tyhjentää tai sulkea Vesijärvenkatua, ainoastaan hajauttaa liikennevirtoja ja tarjota vaihtoehto keskustan läpiajolle.
Vuoksenkadun kehäreitti toisi sujuvan väylän itäisen keskustan palveluihin: kaupunginsairaalalle ja uusille koulukampuksille. Palveluiden keskittyminen alueelle vaatii ratkaisuja. Alakoululaisten liikenneturvallisuuden takaamiseksi Vuoksenkadulle halutaan toteuttaa kansi. Kansiratkaisu on yksi keskustan liikenneverkon kiireellisimpiä toimenpiteitä. Jos mitään ei tehdä, kaupunginsairaalan ja Harju-Lotilan kulkijat ruuhkauttavat Vesijärvenkadun liikenteen.
Kohti tulevaisuuden ratkaisuja
Nyt rakennetaan Lahden tulevaisuutta ja varmistetaan, että kaupungin keskustaan pääsee jatkossakin autolla, bussilla, kävellen ja pyörällä. Samalla lisätään keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Sujuva arki lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja vetää Lahteen uusiakin asukkaita.
Tutustu tarkemmin LIISU2030-työhön