Hyppää sisältöön

Keskustan liikennettä suunnitellaan kaikille

Kaupungin liikenne- ja liikkumissuunnitelma LIISUn perusajatuksena on sujuvoittaa keskustan saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla. Tarkoitus on varmistaa, että liikkuminen on turvallista kaikille ikäryhmille ja että liikenne toimisi myös muuttuvassa kaupungissa. Päätavoitteena on luoda keskustasta elinvoimainen ja viihtyisä asumisen ja asioinnin paikka.

Kirjoittaja: Riitta Niskanen

Kirjoittaja työskentelee keskustan projektipäällikkönä.

Keskusta on asuinpaikka n. 12 000 asukkaalle, tulevaisuudessa mahdollisesti 20 000 asukkaalle. Keskustassa käydään koulua ja harrastetaan. Uudet asuinalueet, palveluverkon keskittäminen keskustaan ja uudet kaupan ja vetovoiman kohteet lisäävät liikennettä: autoilua, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Tulevista muutoksista erityisesti lähikilinikoiden ja neuvoloiden keskittäminen keskustaan sekä keskustan alakoulujen siirto Lotilan koulun yhteyteen, asettavat keskustan liikennejärjestelyt uudenlaiseen puntariin.

Kenen ja minkä ehdoilla liikennettä tulisi suunnitella? Suunnitellaanko sitä autoliikenteelle vai palveluiden saavutettavuuden ja liikenteessä ns. ”heikommassa” asemassa olevien alakoululaisten tai ikäihmisten ehdoilla?

Mitä tapahtuu, jos ei tehdä mitään?

Syksyn mittaan olen kuullut huolta siitä, että LIISUn sisältämä ratkaisu keskustan kehäkadusta hankaloittaa autoilijoiden elämää. Tarkoitus on kuitenkin aivan päinvastainen.

LIISU-ratkaisu lähtee siitä, että keskustan ytimeen, eli kauppojen ja palveluiden keskittymään luodaan turvallinen ja viihtyisä liikkumisympäristö. Tämä on tarpeen maankäytön ja palveluverkon muutosten myötä, kun keskustan kaduilla liikkuu yhä enemmän eri-ikäisiä kulkijoita. Monet tutkimukset kertovat, että juuri kävely-ympäristön toimenpiteet ovat edesauttaneet liike-elämää ja asiakasvirrat ovat kasvaneet.

Jos kaupunki ei tee mitään, ei se myöskään innosta yksityisiä tahoja kehittymään. Toriparkin toteuttaminen generoi jopa 100 miljoonan euron yksityiset investoinnit. Myös Aleksanterinkadun muutoksen jälkeen kadun yritysjakauma on muuttunut  ja katu on kesäisin täyttynyt viihtyisistä ja kauniiksi toteutetuista terasseista.

LIISU-ratkaisu lähtee siitä, että keskustan ytimeen, eli kauppojen ja palveluiden keskittymään luodaan turvallinen ja viihtyisä liikkumisympäristö.

Autolla ajoa keskustassa ei tulevaisuudessakaan estetä. Jotta liikenneturvallisuus- ja viihtyisyystoimenpiteet voidaan toteuttaa, tulisi Vesijärvenkadulta saada selkeästi keskustan läpi ajava autoliikenne muille, autoliikennettä suosivimmille reiteille. Silti jatkossakin Vesijärvenkatua voi ja saa ajaa keskustaan ja myös keskustan läpi. Itseasiassa onkin niin, että nykyinen 4-kaistainen katu aiheuttaa itse itselleen hallaa, sillä pitkien suojatieylitysten takia autot seisovat varsin pitkään punaisissa valoissa. Jos jalankulkijoiden ylitettävänä olisi kapeampi katu, olisi liikennevalokiertokin nopeampi. Katutilaa tasaisemmin jakamalla Vesijärvenkadusta voisi kehkeytyä viihtyisä kaikkia kulkumuotoja palveleva asiointikatu.

Mannerheiminkadun siirryttyä kaupungin hallintaan, voimme avata Vuoksenkadun liittymän ja muodostaa Vuoksenkatu-Saimaakatu-reitille sujuvamman katukehän. Kehältä on hyvä yhteys kaupunginsairaalalle, pysäköintilaitoksiin sekä Lotilan ja Paavolan kampuksille. Jos mitään ei tehdä, nämä liikennevirrat olisivat rasittamassa Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun tai Harjukadun liikennettä.

Viihtyisä keskusta = saavutettava keskusta

Palataan alkukysymykseen: Kenen ehdoilla keskustan liikennettä suunnitellaan? Liikennesuunnittelun oppikirjan mukaan vastus on ilmiselvä – liikenneturvallisuus ja esteettömyys edellä, ihmisten mittakaavassa, huomioiden kaikki käyttäjäryhmät ja ikäluokat. Panostamalla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen saamme keskustaan kuin automaattisesti viihtyisämmän ja houkuttelevamman ympäristön.

Kun kaikille kulkumuodoille löytyy keskustassa oma paikkansa, on autoilukin sujuvampaa ja liikenne toimii. Tämä luo vankan perustan koko keskustan elinvoimaisuudelle ja vetovoimaisuudelle, kohti keskustavision tavoitteita.

Tutustu tarkemmin LIISU2030-työhön