Hyppää sisältöön
Valkoposkihanhia Mukkulan kartanonpuiston uimarannalla

Valkoposkihanhet Lahdessa

Vesijärvellä pesii merkittävä valkoposkihanhipopulaatio, joka käyttää ruokailuun ranta-alueita. Valkoposkihanhet ovatkin varsin tuttu näky uimarannoilla ja puistoissa, joissa ne ruokailevat puistonurmikoilla. Valkoposkihanhet käyttävät ravinnokseen tuoretta heinää ja uimarantahiekkoja ne käyttävät lähinnä lepäämiseen. Hanhet pysyttelevät mielellään veden läheisyydessä.

Valkoposkihanhien ulosteet vähentävät alueiden virkistysarvoa ja hanhien käyttäytyminen saatetaan kokea aggressiivisena. Uimarannoilla uimaveden laatu saattaa hetkellisesti heikentyä sateiden aikaan, kun sade huuhtoo ulosteita veteen.

 

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja sen luvaton häiritseminen ja tappaminen on laitonta. Valkoposkihanhi on EU:n suojelema laji ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitetun eläinlajin pyydystäminen, tappaminen, haltuunotto ja tahallinen vahingoittaminen on kielletty.

Ainoastaan ELY-keskus voi myöntää poikkeusluvan kielloista poikkeamiseen. ELY-keskus ei ole myöntänyt poikkeamislupaa valkoposkihanhien karkottamiseksi puistoalueille. Uimarantahietikoilla hanhien hallittu poisohjaaminen ei vaadi poikkeamislupaa.

Aktiiviset karkotustoimet hanhipartion testissä kesällä 2022

Ankkurinpuiston ja Mukkulan kartanonpuiston uimarannoilla on kesällä 2022 käynnissä kokeilu, jossa valkoposkihanhia ohjaillaan pois rantahiekoilta kävellen ja droonien avulla. Droonit ovat kauko-ohjattuja lennokkeja. Karkotustoimia tekevät vain siihen erikseen koulutetut ja luvan saaneet henkilöt. Käytännön toimijoina hanhipartiossa ovat Inspis ry:n työntekijät. Yhtenä kokeilun rahoittajana on Päijät-Hämeen liitto.

Muita aktiivisia karkotteita ovat haukkaleijat ja helium-täytteinen leija. Haukkaleijoja testataan aiemmin mainittujen rantojen lisäksi myös Pikku-Veskulla.

Passiiviset karkotustoimet

Valkoposkihanhien rantautumisen estämiseksi on rakennettu matalaa hanhiaitaa. Ensimmäinen aita rakennettiin vuonna 2020 Ruoriniemeen ja aitoja lisättiin 2021 Pikku-Vesijärvenpuistoon, Ankkurinrantaan sekä Pallaksenrantaan. Aitaamisten yhteydessä nurmialueita on jätetty pidemmälle heinälle, joka on hanhien näkökulmasta vähemmän houkuttelevaa.

Ankkurin rantapuiston ja Mukkulan kartanonpuiston uimarantojen uima-alueiden rajauspoijunauhat vaihdettiin viime kesänä isompi palloisiin poijuihin, jotta hanhien olisi vaikeampi uida poijunauhan läpi rannalle. Kokeilu on ollut toimiva ja poijunauhat asennetaan rannoille kevään aikana.

Hanhien on havaittu nousevan rannoille sellaisista kohdin, jossa rantautuminen on helppoa ja esteetöntä. Esimerkiksi Pikku-Vesijärvenpuiston lammen mataliin kiviportaisiin asennettaan lintuestenauhaa, jotta hanhien rantautuminen ei tästä kohdin olisi mahdollista.

  • Uimarantojen rantahiekkoja ei voida aidata muun muassa kompastumisvaaran vuoksi.

  • Hanhet suojelevat lentokyvyttömiä poikasiaan. Poikaset eivät kuoriutumisen jälkeen osaa lentää aidan yli.

  • Hanhien ulosteet vähentävät rannan virkistysarvoa ja käyttömukavuutta, ulosteet voivat liata vaatteita. Hanhet suojelevat vahvasti poikasiaan ja tämä saatetaan kokea aggressiivisena käyttäytymisenä.

  • Kyseessä on kokeilu, jossa haetaan toimivia tapoja hanhien karkottamiseksi. Drooni ei vahingoita lintuja.

    Droonin lennättämisellä on tarkoitus estää hanhien viihtyminen ja oleilu uimarantahiekalla.

  • Droonissa on kamera, mutta se ei kuvaa lennättämisen aikana.

  • Droonin lennättäjä on rekisteröitynyt drone-operaattoriksi ja suorittanut Traficomin teoriakokeen.

  • Koiria ei voi järjestyssääntöjen vuoksi tuoda uimarannoille.