Kaivumaiden hyödyntäminen edistää kiertotaloutta, ja on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Ihmistoiminnan seurauksena maa-ainekseen on kuitenkin voinut päätyä haitta-aineita. Pilaantuneen maa-aineksen hyödyntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tai ilmoitusta.
Jätteeksi luokiteltava maa-aines tulee toimittaa ympäristöluvalliselle vastaanottajalle. Maa-aines on jätettä, jos siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen tai vieraslajien leviämisen vaaraa, tai jos sillä ei ole käyttötarkoitusta.
Maa-ainesten ei katsota olevan jätettä, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Maa-ainesten hyödyntäminen on varmaa, ja perustuu todelliseen tarpeeseen ja johonkin hyväksyttyyn suunnitelmaan.
- Maa-ainekset soveltuvat käyttötarkoitukseensa ilman muuntamistoimia, eli sellaisenaan, taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä.
- Maa-ainekseen ei ole sekoittunut rakennus- tai muusta toiminnasta peräisin olevia jätteitä.
- Maa-ainekset eivät sisällä haitallisten vieraslajien lisääntymiskykyisiä osia.
- Maa-ainesten välivarastointi ennen hyödyntämistä on lyhytaikaista (hankkeen vaatimissa luvissa voidaan varastoinnista määrätä erikseen).
- Maa-ainekset ovat pilaantumattomia:
- haitta-ainepitoisuudet alittavat Pima-asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset kynnysarvot, tai
- haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa hyödyntämispaikan taustapitoisuuden.
- Tarvittaessa pilaantumattomuus tulee varmistaa Pima-asetuksen mukaisesti.
Hyödyntämiskohteet
Teollisuuskiinteistöiltä, tiealueilta tai muilta mahdollisesti pilaantuneilta alueilta, kuten ampumaradoilta tai huoltoasemilta peräisin olevia maita ei pääsääntöisesti saa sijoittaa pohjavesialueille, ranta-alueille tai tulvanalaisille alueille, koulujen, päiväkotien tai asuinrakennusten piha-alueille, eikä viljelykäytössä oleville alueille. Toiminnanharjoittajan pitää kirjanpidolla pystyä osoittamaan, mistä maat ovat peräisin.
Ojitushankkeissa tulee selvittää, pitääkö Lupa- ja valvontavirastolle (ent. ELY-keskus) tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus. Lisätietoja: Kuka saa kaivaa ojan ja minne? | Vesi.fi.
Välivarastointi ja esikäsittely
Muokattu maanpinta ja maakasat ovat herkkiä eroosiolle, minkä vuoksi välivarastoitatavat kaivumassat tulee sijoittaa kauas pintavalunta- ja tulvareiteistä, ja tarvittaessa suojata peittämällä.
Ohjeita maankaivun aikaisen eroosion hallinnasta: lahti.fi/tiedostot/rakentamisen-aikaisten-hulevesien-hallintaohjeistus/ (luku 4).
Maa-ainesten väliaikainen varastointi ja esikäsittely saattaa vaatia rakentamislain ja Lahden rakennusjärjestyksen mukaisen maisematyöluvan.
Pysyvät maa-ainesasemat ovat yleensä ympäristöluvanvaraisia, jos suunniteltu jatkokäyttökohde ei ole tiedossa välivarastoinnin alkaessa.
Vieraslajit
Vieraslajit voivat levitä ympäristöön ja uusille kasvupaikoille kasvijätteen ja maa-ainesten mukana. Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, ja voivat aiheuttaa haittaa myös taloudelle ja/tai terveydelle.
Ammattimaisilla toimijoilla on vieraslajilakiin (1709/2015) perustuva vastuu huolehtia, etteivät he aiheuta haitallisten vieraslajien leviämistä ympäristöön kaivumassojen mukana.
Vieraslajeista enemmän: https://maaperakuntoon.fi/-/haitalliset-vieraslajit-piileva-ongelma-kaivumassoissa
Mikäli hyödyntämisen edellytyksistä tai maiden jäteluonteesta on epäselvyyttä, tulee toiminnanharjoittajan olla yhteydessä ympäristöpalveluihin hyvissä ajoin ennen maa-ainesten suunniteltua hyödyntämistä.
Yhteydenotot tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen ymparistopalvelut@lahti.fi. Viestissä tulee mahdollisuuksien mukaan esittää seuraavat tiedot:
- Kaivupaikan sijainti ja urakka, johon kaivu liittyy
- Tiedot kaivettavan maa-aineksen pilaantumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta
- Onko kaivupaikalla tai sen läheisyydessä mahdollisia pilaavia tekijöitä (esim. maantie, polttonestesäiliö, jätevesien purkupaikka tms.);
- Mahdolliset tiedot kiinteistön aiemmasta käytöstä (neitseellinen maaperä, asuinkiinteistö, teollisuuskiinteistö, tiealue, tms.)
- Tiedot kaivupaikan vieraslajitilanteesta
- Hyödyntämispaikan sijainti (osoite, kiinteistötunnus, sijainti kartalla), tiedot lähellä sijaitsevista talousvesikaivoista, lähteistä, vesistöistä
- Asemapiirros tai vastaava, josta selviää hyödyntämisen laajuus
- Hyödynnettäväksi suunnitellun maa-aineksen määrä ja maa-aineslaji (sora, savi, hiekka, moreeni tms.)
- Maa-ainesten esikäsittelyn ja/tai välivarastoinnin tarve ennen hyödyntämistä, suunnitellun välivarastointialueen sijainti