Rakennetulla alueella maa-ainekseen on kuitenkin voinut päätyä haitta-aineita tai haitallisia vieraslajeja. Tällainen maa-aines on jätettä, ja tulee toimittaa ympäristöluvalliselle vastaanottajalle. Maa-aines on jätettä myös silloin, jos sillä ei ole käyttötarkoitusta.
Kaivumailla ei katsota olevan jäteluonnetta, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Maa-ainesten hyötykäyttö perustuu todelliseen tarpeeseen ja johonkin hyväksyttyyn suunnitelmaan
- Maa-ainekset soveltuvat käyttötarkoitukseensa, eikä niiden käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
- Maa-ainekset ovat pilaantumattomia, eivätkä ne sisällä haitallisia vieraslajeja.
- Maiden joukkoon ei ole sekoittunut rakennus- tai muusta toiminnasta peräisin olevia jätteitä.
- Maiden välivarastointi ennen hyödyntämistä on suhteellisen lyhytaikaista (hankkeen vaatimissa luvissa voidaan varastoinnista määrätä erikseen).
- Tarvittaessa maa-aineksen pilaantumattomuus tulee varmistaa ns. Pima-asetuksen (VNa 214/2007) mukaisesti.
- Maa-aines katsotaan hyödyntämiskelpoiseksi, kun:
- haitta-ainepitoisuudet alittavat Pima-asetuksen mukaiset kynnysarvot; tai
- haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa hyödyntämispaikan taustapitoisuuden.
Maita voidaan hyödyntää sellaisenaan taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä.
Teollisuuskiinteistöiltä, tiealueilta tai muilta mahdollisesti pilaantuneilta alueilta, kuten ampumaradoilta tai huoltoasemilta peräisin olevia maita ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa sijoittaa pohjavesialueille, ranta-alueille tai tulvanalaisille alueille, koulujen, päiväkotien tai asuinrakennusten piha-alueille, eikä viljelykäytössä oleville alueille. Toiminnanharjoittajan pitää kirjanpidolla pystyä osoittamaan, mistä maat ovat peräsin.
Ojitushankkeissa tulee selvittää, pitääkö ELY-keskukselle tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus. Lisätietoja: Kuka saa kaivaa ojan ja minne? | Vesi.fi.
Mikäli hyödyntämisen edellytyksistä tai maiden jäteluonteesta on epäselvyyttä, tulee toiminnanharjoittajan olla yhteydessä ympäristöpalveluihin hyvissä ajoin ennen maa-ainesten suunniteltua hyödyntämistä.
Yhteydenotot tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen ymparistopalvelut@lahti.fi. Viestissä tulee mahdollisuuksien mukaan esittää seuraavat tiedot:
- Kaivupaikan sijainti ja urakka, johon kaivu liittyy
- Tiedot kaivettavan maa-aineksen pilaantumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta
- Onko kaivupaikalla tai sen läheisyydessä mahdollisia pilaavia tekijöitä (esim. maantie, polttonestesäiliö, jätevesien purkupaikka tms.);
- Mahdolliset tiedot kiinteistön aiemmasta käytöstä (neitseellinen maaperä, asuinkiinteistö, teollisuuskiinteistö, tiealue, tms.)
- Hyödyntämispaikan sijainti (osoite, kiinteistötunnus, sijainti kartalla), tiedot lähellä sijaitsevista talousvesikaivoista, lähteistä, vesistöistä
- Asemapiirros tai vastaava, josta selviää hyödyntämisen laajuus
- Hyödynnettäväksi suunnitellun maa-aineksen määrä ja maa-aineslaji (sora, savi, hiekka, moreeni tms.)
- Maa-ainesten esikäsittelyn ja/tai välivarastoinnin tarve ennen hyödyntämistä
Maiden esikäsittelyä ja välivarastointia varten voidaan perustaa myös erillisiä maa-ainesasemia tai maa-ainespankkeja. Toiminnan mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Vieraslajit
Kaivumassa luokitellaan vieraslajikasvijätteeksi, jos se sisältää haitallisen vieraslajikasvin lisääntymiskykyisiä kasvinosia, esimerkiksi siemeniä tai juurakkoa. Ammattimaisilla toimijoilla on vieraslajilakiin (1709/2015) perustuva vastuu huolehtia, etteivät he aiheuta haitallisten vieraslajien leviämistä ympäristöön kaivumassojen mukana.
Haitallisten vieraslajien siemeniä ilman näkyvää kasvustoa on vaikea erottaa maa-aineksen joukosta. Mikäli kasvustoa myöhemmin ilmaantuu, tulee vieraslajien torjuntaan varautua erikseen.
Vieraslajeista enemmän: https://maaperakuntoon.fi/-/haitalliset-vieraslajit-piileva-ongelma-kaivumassoissa