Kaivumaiden hyödyntäminen edistää kiertotaloutta, ja on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Ihmistoiminnan seurauksena maa-ainekseen on kuitenkin voinut päätyä haitta-aineita. Pilaantuneen maa-aineksen hyödyntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tai ilmoitusta. Jätteeksi luokiteltava maa-aines tulee toimittaa ympäristöluvalliselle vastaanottajalle. Maa-aines on jätettä, jos sillä ei ole käyttötarkoitusta, tai jos maa-aineksesta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Maa-aineksia voidaan hyödyntää ilman erillistä lupaa tai ilmoitusta, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Maa-ainesten hyödyntäminen on varmaa, ja perustuu todelliseen tarpeeseen ja johonkin hyväksyttyyn suunnitelmaan.
- Maa-ainekset soveltuvat käyttötarkoitukseensa ilman muuntamistoimia, eli sellaisenaan, taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä.
- Maa-ainekseen ei ole sekoittunut rakennus- tai muusta toiminnasta peräisin olevia jätteitä.
- Maa-ainekset eivät sisällä haitallisten vieraslajien lisääntymiskykyisiä osia.
- Maa-ainesten välivarastointi ennen hyödyntämistä on lyhytaikaista (hankkeen vaatimissa luvissa voidaan varastoinnista määrätä erikseen).
- Maa-ainekset ovat pilaantumattomia:
- haitta-ainepitoisuudet alittavat Pima-asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset kynnysarvot, tai
- haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa hyödyntämispaikan taustapitoisuuden.
- Tarvittaessa pilaantumattomuus tulee varmistaa Pima-asetuksen mukaisesti.
Teollisuuskiinteistöiltä, tiealueilta tai muilta mahdollisesti pilaantuneilta alueilta, kuten ampumaradoilta tai huoltoasemilta peräisin olevia maita ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa sijoittaa pohjavesialueille, ranta-alueille tai tulvanalaisille alueille, koulujen, päiväkotien tai asuinrakennusten piha-alueille, eikä viljelykäytössä oleville alueille. Toiminnanharjoittajan pitää kirjanpidolla pystyä osoittamaan, mistä maat ovat peräsin.
Ojitushankkeissa tulee selvittää, pitääkö ELY-keskukselle tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus. Lisätietoja: Kuka saa kaivaa ojan ja minne? | Vesi.fi.
Mikäli hyödyntämisen edellytyksistä tai maiden jäteluonteesta on epäselvyyttä, tulee toiminnanharjoittajan olla yhteydessä ympäristöpalveluihin hyvissä ajoin ennen maa-ainesten suunniteltua hyödyntämistä.
Yhteydenotot tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen ymparistopalvelut@lahti.fi. Viestissä tulee mahdollisuuksien mukaan esittää seuraavat tiedot:
- Kaivupaikan sijainti ja urakka, johon kaivu liittyy
- Tiedot kaivettavan maa-aineksen pilaantumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta
- Onko kaivupaikalla tai sen läheisyydessä mahdollisia pilaavia tekijöitä (esim. maantie, polttonestesäiliö, jätevesien purkupaikka tms.);
- Mahdolliset tiedot kiinteistön aiemmasta käytöstä (neitseellinen maaperä, asuinkiinteistö, teollisuuskiinteistö, tiealue, tms.)
- Hyödyntämispaikan sijainti (osoite, kiinteistötunnus, sijainti kartalla), tiedot lähellä sijaitsevista talousvesikaivoista, lähteistä, vesistöistä
- Asemapiirros tai vastaava, josta selviää hyödyntämisen laajuus
- Hyödynnettäväksi suunnitellun maa-aineksen määrä ja maa-aineslaji (sora, savi, hiekka, moreeni tms.)
- Maa-ainesten esikäsittelyn ja/tai välivarastoinnin tarve ennen hyödyntämistä
Maiden esikäsittelyä ja välivarastointia varten voidaan perustaa myös erillisiä maa-ainesasemia tai maa-ainespankkeja. Toiminnan mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Vieraslajit
Kaivumassa luokitellaan vieraslajikasvijätteeksi, jos se sisältää haitallisen vieraslajikasvin lisääntymiskykyisiä kasvinosia, esimerkiksi siemeniä tai juurakkoa. Ammattimaisilla toimijoilla on vieraslajilakiin (1709/2015) perustuva vastuu huolehtia, etteivät he aiheuta haitallisten vieraslajien leviämistä ympäristöön kaivumassojen mukana.
Haitallisten vieraslajien siemeniä ilman näkyvää kasvustoa on vaikea erottaa maa-aineksen joukosta. Mikäli kasvustoa myöhemmin ilmaantuu, tulee vieraslajien torjuntaan varautua erikseen.
Vieraslajeista enemmän: https://maaperakuntoon.fi/-/haitalliset-vieraslajit-piileva-ongelma-kaivumassoissa