Luontopositiivinen Lahti

Avaa aineisto (PDF)

Tutustu ja hyödynnä aineistoa, joka on tarkoitettu ihmisille ja organisaatioille, jotka haluavat

• Ymmärtää mitä on luonnon monimuotoisuus ja mihin monimuotoista luontoa tarvitaan
• Pohtia ja ymmärtää mikä on ihmisen ja organisaation oma vaikutus luontoon ja luonnon palveluihin
• Saada inspiraatiota luontotyöhön
• Toimia luontojalanjäljen pienentämiseksi ja luontopositiivisen elämän ja yhteiskuntien aikaansaamiseksi

• Mitä enemmän luonnossa on erilaisuutta, sitä enemmän on monimuotoisuutta.
• Yksipuolistuminen vaarantaa luonnon prosessit ja heikentää ihmisen hyvinvointia.
• Myös talousjärjestelmämme ja yhteiskuntien vakaus perustuvat luonnon tasapainoon.

Luonnon monimuotoisuus viittaa lajien runsauteen sekä lajien sisäiseen geneettiseen vaihteluun. Monimuotoinen luonto tarjoaa meille elintärkeitä palveluita, kuten ravintokasvien pölytystä, ruokaa, lääkekasveja, energiaa, veden puhdistusta ja hiilen sidontaa. Luonnon tarjoamia resursseja ja palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi tai luontopääomaksi. Luonnon köyhtyessä ekosysteemipalveluiden tuotanto heikkenee. Seurauksia ovat muun muassa ruuantuotannon vaarantuminen, tartuntatautien leviäminen ja tuholaisten aiheuttamat metsäkuolemat.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on määritellyt viisi aluetta, joilla kuormitamme luontoa yli sen kantokyvyn:

• Ilmastonmuutos | Kasvihuonekaasupäästöt
• Saastuminen |Muut päästöt kuten typpi ja fosfori sekä mikromuovit
• Ekosysteemien häviäminen ja pirstoutuminen | Maankäytön muutokset
• Luonnonvarojen hupeneminen |Luonnonvarojen suora hyödyntäminen kuten vesivarojen otto ja ylikalastus
• Haitalliset vieraslajit | Vieraslajien levittäminen

• Taloudellinen hyvinvointimme riippuu luonnon hyvinvoinnista.
• Luontokato altistaa ihmisen vakaville terveysriskeille.
• Luontoon perustuva hyvinvointi on myös tulevien sukupolvien ihmisoikeus.

Olemme taloudellisesti riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä. Maailman bruttokansantuotteesta yli puolet on kytköksissä luonnon monimuotoisuuteen.

Luontokato altistaa ihmisen vastustusjärjestelmän muutoksille, uusille tartuntataudeille ja pandemioille. Yksipuolinen elinympäristö voi johtaa myös allergioihin, astmaan ja autoimmuunisairauksiin.

Luonnon monimuotoisuus on tulevien sukupolvien ihmisoikeus. Luontokatoa vastaan pitää työskennellä nyt, jotta tulevat sukupolvet voisivat elää turvassa ja luonnosta nauttien.

• Luontokadon seuraukset näkyvät arjessamme viiveellä.
• Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
• Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.

Eliöiden ja elinympäristöjen katoaminen tai väheneminen näkyy ihmisten arjessa viiveellä. Luonnon monimuotoisuus kuitenkin hupenee nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n keväällä 2019 julkaiseman raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti eri puolilla maailmaa. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.

Luonto köyhtyy myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.

• Sitoutua luontopositiivisuuteen, niin että tuotetut hyödyt ylittävät luonnolle aiheutetut haitat.
• Pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää kehitys kohti luonnon tilan elpymistä.
• Visio: vuoteen 2050 mennessä ihmisen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa.

• Kulutusta vähentämällä.
• Huomioimalla luontojalanjäljen globaali luonne: esimerkiksi suomalaisten kuluttamat tuotteet voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen muissa maissa.
• Sitoutumalla luontotyön edistämiseen kaupungeissa, yrityksissä ja organisaatioissa.

Luontokadon alkusyy on ylikulutus. Käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajojen.

Globaalissa taloudessa myös luontojalanjäljellä on globaali luonne. Tuotannon ja jakelun vaiheet on hajautettu esimerkiksi niin, että raaka-aineet hankitaan yhdestä maasta, komponentit valmistetaan toisessa maassa, kootaan kolmannessa ja lopulta tuote myydään kansainvälisillä markkinoilla.

Globaalin arvoketjun takia luontovaikutuksia on tarkasteltava koko tuotantoverkoston näkökulmasta. Laskelmien mukaan 30–45 % Suomessa kulutettujen tuotteiden luontojalanjäljestä on peräisin muista maista, mikä tarkoittaa, että suuri osa vaikutuksista tapahtuu Suomen ulkopuolella.

Lahdessa on parhaillaan käynnissä Luontopositiivinen elämä -hanke, jonka tavoitteena on määritellä Lahden luontotavoite ja suunnitella, miten tämä tavoite saavutetaan. Samalla luodaan toimintamalli, jota voi käyttää muuallakin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti.