Hyppää sisältöön

Möysän Koksikadun puhtaan energian e-metaanihanke edistää Lahden hiilineutraaliustavoitteita

Kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä asemakaavan muutosehdotus A-2896 Möysän Koksikadulla sai lainvoiman 19.3.2024. Kaavatyön tarkoituksena oli päivittää asemakaavaa siten, että kaava mahdollistaa vihreän siirtymän e-metaanihankkeen toteuttamisen Koksikatu 8:n tontille.
Ilmakuva Koksikadun tontista

Hankkeen toteutuminen edistää merkittävästi Lahden hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Tuotantolaitoksen myötä on arvioitu syntyvän noin 20 uutta suoraa työpaikkaa ja välilliset työpaikat huomioiden noin 80 työpaikkaa.

Nordic Ren-Gas Oy suunnittelee Lahti Energian Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen synteettisen metaanin, eli e-metaanin ja vedyn tuotantolaitosta. Laitos toimii osana puhtaiden kaasupolttoaineiden tuotantoketjua raskaalle maantie- ja meriliikenteelle. E-metaania ja vetyä käytetään polttoaineena ajoneuvoissa, joita ei nykytekniikalla ole mahdollista tai järkevää muuttaa sähkötoimisiksi.

Tontti soveltuu toimintaan hyvin, koska tuotantoprosessin raaka-aineena toimivat savukaasut johdetaan viereisestä Kymijärven voimalaitoksesta putkea pitkin uuteen e-metaanin tuotantolaitokseen. Prosessin päätuotteena syntyvä e-metaani syötetään suoraan Gasgrid Finland Oy:n kaasun siirtoverkkoon ilman liikennettä haittaavaa logistiikkaa. Prosessissa syntyvä merkittävä määrä hukkalämpöä saadaan taas hyödynnettyä Lahden kaukolämpöverkossa.

– Olemme erittäin iloisia, että kaavapäätöksen myötä pääsemme viemään e-metaanin tuotantohanketta eteenpäin Lahdessa, ja siten edistämään Lahden hiilineutraaliuden saavuttamista. Yhteistyö Lahden kaupungin ja lahtelaisten kanssa on ollut todella sujuvaa ja ratkaisukeskeistä, mikä luo vahvan perustan toimivalle yhteistyölle tämän merkittävän vihreän siirtymän investoinnin edistämiseksi myös tulevaisuudessa”, toteaa Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala.

Hankkeen toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin

Seuraavaksi hankkeessa käydään keskustelua kaupungin sisäisesti toteutusvaiheen vaatimuksista. Kaavatyön yhteydessä saatuja asukkaiden mielipiteitä käytetään tukena toteutusvaiheen mahdollisten ongelmakohtien tunnistamisessa. Asukaspalautteiden ansiosta hankkeen toteuttajan kanssa osataan varautua etsimään ratkaisuja esimerkiksi työmaa-aikaiseen pysäköintiin.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan liikennemäärä lisääntyy sekä raskaiden ajoneuvojen että henkilöliikenteen osalta alle 1 % Ahtialantien nykyisiin liikennemääriin ja noin 10 % Ratavartijankadun eteläpään määriin verrattuna. Myös rakennusvaiheen meluvaikutuksiin on kiinnitetty huomiota YVA-selostuksessa. Tarkempi liikennelaskelma tehdään vielä osana hankkeen jatkosuunnittelua.

Rakentamisen ja toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia valvoo useampi viranomainen. Tuotantolaitos rakennetaan olemassa olevan teollisuustontin sorakentälle, joten vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Viherympäristön ja vesistöjen näkökulmasta uusi kaava tuo useita parannuksia lähtötilanteeseen, sillä kaavaratkaisussa edellytetään nykyistä enemmän kasvillisuutta tontille, sekä aiempaa huolellisempaa hulevesien käsittelyä. Tuotantolaitoksen julkisivun ulkonäköä ohjataan erillisellä kaavamääräyksellä. Tontilla tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa julkisivujen valaistukseen ja väritykseen.

Hankkeen rakennuttajaa ei ole vielä valittu.