Juuri nyt tarvitaan paljon motivointia opiskelu- ja työpaikan hakemiseen, työhönvalmentaja Reetta Alakallaanvaara tietää. Siksi alle 30-vuotiaille tarkoitettu Ohjaamo lisäsi heti koronaeristystoimien alussa merkittävästi neuvontaa netissä.
Alakallaanvaaran työpiste on normaalisti Kirkkokadun Ohjaamon aulassa, jossa hän on työparinsa kanssa asiakkaiden ensikontakti. Hän neuvoo elämälleen suuntaa etsiviä perusjutuissa kuten cv:n ja työhakemusten tekemisessä.
Tuttuja ovat myös ensiaskeleet TE-palveluiden ja Kelan tukien ja asuntojen hakemisessa. Osan hän ohjaa eteenpäin asiantuntijoiden luokse.
Kun Ohjaamon toimipisteeseen pääsee enää pääosin sopimalla ja tapahtumat on peruttu rajoitusten vuoksi, moni nuori asiakas luulee myös neuvonnan ja valmennuksen loppuneen. Työ kuitenkin jatkuu, nyt pääosin etänä.
Alakallaanvaara neuvoo sähköpostitse ja uutena palveluna avatussa chatissa. Työpari vastaa puhelimeen. Myös WhatsAppin ja somen kautta voi valmentajille lähettää suoraa viestiä.
– Kokosimme heti eristyksen alettua viestintätiimin, saimme chatin auki ja aloimme päivittää palveluistamme ahkerasti somessa. Aluksi oli hiljaista mutta viime aikoina on taas alkanut tulla lisää kyselyjä. Paljon on huolipuhetta, sillä asiakkaat miettivät, kannattaako hakea opiskelu- tai työpaikkaa. Me yritämme vastata, että elämä jatkuu.
Demoja ja ryhmäohjauksia verkossa
Uudet työmuodot eivät ole jääneet pelkkään kysymysten vastaamiseen. Yksilöohjauksia verkossa on jo annettu, cv-Ohjaamo järjestetään Google Meet -alustalla. Chattia kokeillaan päiväaikojen ohella keskiviikkoiltaisin.
Ohjaamon työ perustuu paljolti henkilökohtaiseen ohjaamiseen, joten verkko-ohjauksen muodot eivät synny tuosta vain. Toisaalta Alakallaanvaara on huomannut, että osalle asiakkaista etäkontakti voi olla myös helpotus.
– On asiakkaita, jotka eivät saa tultua paikalle. Heitä varten verkko-ohjaus voisi olla hyvä asia jatkossakin.
Helppoa siirto verkkoon ei ollut tekijöillekään. Alakallaanvaara oli aiemmin käyttänyt vain Skypeä. Nyt käytössä on useita kokous- ja viestisovelluksia.
– Kun kaikki tapahtui rytäkällä, olen tarvinnut työkavereiden apua ja tukea monta kertaa. Myös pulinapalaverit, kahvihetket, ovat tärkeitä. Vertaistuki on tuntunut tosi hyvältä.
Alakallaanvaara on rakentanut itselleen seisomatyöpisteen kotiin lipaston päälle. Yksin asuessa ulkoisia häiriötekijöitä ei ole, mutta aluksi vaivasi turha syyllisyys.
– Illalla piti muistuttaa itseään, että voin myös jäädä sohvalle eikä silloin tarvitse enää jatkaa työjuttuja.
Teksti: Ina Ruokolainen
Kuva: Juha Tanhua
Juttusarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit
”Työyhteisössä jeesaamme toinen toistamme”
”Viheralueet ovat korona-ajan henkireikä”
”Kirjasto on nyt somessa ja muualla verkossa”
”Matematiikan tukitunti vauva sylissä”
”Museo tallentaa koronakevään”