Ympäristökaupungin maamerkkejä

Kaupunkikirjaimet-teos Lahden satamaraitilla on 10 metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea maamerkki Pikku-Vesijärven puiston lähettyvillä Ovallen Lamina 2 -puutaideteoksen ja sataman kahvilan välimaastossa.

Paikka Vesijärven edustalla muistuttaa lahtelaisen ympäristötyön alkusysäyksestä. Lahden tie kansainvälisesti tunnustetuksi ympäristökaupungiksi alkoi Vesijärven suojelusta 1970-luvulla.

Vuosikymmeniä jatkunut Vesijärven suojelu- ja kunnostustyö on tuonut kaupunkiin tärkeää ympäristöosaamista. Järven vedenlaatu on parantunut, ja asukkaat saavat nykyisin nauttia kaupunkikeskustan läheisyydessä sijaitsevasta puhtaasta järvestä.

Kaupunkikirjaimet-teos on toteutettu paikallisin voimin Pro Puu -yhdistyksen kanssa. Sen suunnittelusta ja rakentamisesta on vastannut Ebonia Design Oy:n hienopuuseppä Markku Tonttila. Kirjainten suunnittelua ja mallinnusta on tehnyt kalustepuuseppä Harri Talvio Upwood Design -yhtiöstä. Lahti-logon kaupungille on suunnitellut aikoinaan graafikko Jyrki Mäki. Kaupungin logo uudistui vuonna 2023.

Kirjaimet on rakennettu Stora Enson viilupuumateriaalista. Puuelementtien valmistus on vähäpäästöistä ja siitä tulee vähemmän rakennusjätettä muihin materiaaleihin verrattuna. Lisäksi puutuotteet ovat kierrätettävissä ja ne toimivat hiilivarastona koko elinkaarensa ajan.

Kirjaimiin käytettiin massiivipuuelementtejä vain 4,5 kuutiometriä. Jo tämä määrä sitoo kuitenkin hiilidioksidia kahden lahtelaisen asukkaan liikenteestä aiheuttamien vuotuisten hiilidioksidipäästöjen verran.

Kariniemenmäen kunto- ja maisemaportaat nousevat Satamaraitilta puistometsän kautta ylös Kariniemen puistotielle, josta ne päätyvät kuvataiteilija Olavi Lanun Hellä Kivi -teoksen läheisyyteen.

Portaiden värimaailma on poimittu lähtöpaikan vieressä sijaitsevasta Puuarkkitehtuuripuiston taideteoksesta. Teos on Jose Crus Ovallen Lamina 2. Askelmat ovat tummanruskeaa, painekyllästettyä puuta ja kaiteet ruskeansävyistä metallia.

Portaat on suunniteltu alueen luontoa ja kasvillisuutta säästäen mutkittelemaan niin, että arvokkaiksi määritellyt puut ja kivilohkareet ovat säästyneet.

Portaikon pituus tasanteineen on 120 metriä. Askelmia on 180, ja korkeuseroa alku- ja lähtöpisteen välillä on 25 metriä. Portaiden tasanteilla on penkkejä ja ylhäällä näköalatasanne. Portaat palvelevat sekä kuntoilijoita että matkailijoita ja muita puiston käyttäjiä.

Kaupungin lähimetsissä on seitsemän Upwood designin valmistamaa etätyöpistettä. Viisi ensimmäistä pystytettiin osana ympäristöpääkaupunkivuotta 2021.

Lahden metsätyöpisteet ovat osa laajaa kokonaisuutta, jossa kaupunki nitoo luonnon ja hyvinvoinnin vahvasti yhteen. Luonnon vaikutus mielen hyvinvointiin on osoitettu lukuisilla tutkimuksilla. Oleskelu viheralueilla lataa akkuja, mutta erityisesti stressistä kärsiville metsällä on elvyttävä ja rentouttava vaikutus.

Lahdessa asutaan lähellä luontoa, sillä lähes jokaisella lahtelaisella on viheralue 300 metrin päässä kodistaan.

Terhi Ekebom ja Kirsi-Maria Raunio ovat tehneet Lahden matkakeskukseen eri suuntia ohjaavaksi laaja-alaisen Virtaava liike – matkalla kohti uusia ajatuksia -teoksen, joka ohjaa ja luo elämää kolkkoihin käytäviin. Teoksen valinnassa ja toteutuksessa on otettu huomion kestävän kehityksen teemoja ja ekologisia arvoja.

Lue lisää: Matkakeskuksen seinämaalaus

Marolankadun puoleiseen päätyyn sijoitettu vesiposti tarjoaa virkistystä kaikille kaupungilla liikkuville.

Lahti Aqualta saatu Ilmasta vettä -vesiposti on kuvanveistäjä Kari Alosen käsialaa.

Lahti on suomalaisista kaupungeista ainoa, joka on rakentunut kansainvälisesti merkittävän pohjavesialueen päälle. Maailmalla poikkeuksellisen kirkas pohjavetemme on erikoisuus. Vesihanan luo kannattaa ohjata myös kaupungissa vierailevat.

Lue lisää: Helpotusta helteeseen! Torin vesipostista maailman parasta hanavettä

Rantavesien haaveilija on saanut inspiraation Ranta-Kartanon ja Pikku-Vesijärven puiston ympäristöistä, ja se on suunniteltu osaksi aluetta elävöittämään ihmisten arkea. Maalauksen maisema leikittelee olemassa olevien ja mielikuvituksellisten elementtien sekoituksella.

–Teoksen kautta tahdomme nostaa esiin ekologisia ja esteettisiä arvoja, joiden tavoittelemisen koemme olevan tärkeitä alueellisia teemoja, kertovat kuvataiteilijat Heidi Katajamäki ja Veera Inkeri.

–Valitsimme luonnoksen kuva-aiheet, värit ja muodot teoksen sijoituspaikan läheisyydestä. Kasvillisuus toistaa samaa muotokieltä kuin vesiurkujen suihkulähteet, ja kivet peilautuvat kaksoiskuvana, niin kuin vedenpinta peilaa ympärillään olevaa kuvaansa. Teoksessa voi myös nähdä yhtenäisyyden Olavi Lanun veistämiin hahmoihin.

Teos ilahduttaa ohikulkijoita tulevien vuosien ajan, kunnes korttelirakentaminen jatkuu suunnitellun vesiliikuntakeskuksen osalta.

Lue lisää: Lahden Ranta-Kartanon uusi taideteos ”Rantavesien haaveilija” tuo leikkisyyttä kookkaan parkkitalon julkisivuun – Lahti

Mittakaavaltaan suurempi teos Launeen strutsi Sokeritopanpuistossa näkyy erityisesti Uudenmaankadulle. Pienikokoisempi Strutsin muna sijaitsee Rautatienkadun alkupäähässä lähellä Marskin aukiota.

Teokset ottavat kantaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ihmisen toiminnan seurauksena. Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä tahdilla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee strutsin uhanalaiseksi lajiksi, sillä luonnossa elävien lintujen lukumäärä pienenee nopeasti.

Teokset heijastavat ympäristöteemaa myös ekologisten materiaalivalintojen osalta. Launeen strutsin materiaalina on käytetyt autonrenkaat, ja Strutsin munan pitsimäinen kuori on tehty kierrätetystä rosterista.

Lue lisää teoksista: Launeen strutsi ja Strutsin muna -teospari kunnianosoitus ympäristöpääkaupunkivuodelle – Lahti

Eliel Saarisen suunnittelema, myöhäisjugendia edustava Lahden kaupungintalo valmistui vuonna 1912. Se on yksi Saarisen keskeisimmistä Suomeen suunnittelemista rakennuksista ja samalla yksi maamme arkkitehtuurin historian merkkipaaluista. Eliel Saarisen kaupungintalo ja Alvar Aallon Ristinkirkko muodostavat niitä yhdistävän Mariankadun seremonia-akselin – Lahden ruutukeskustan juhlavan ytimen.

Kaupungintalon mittava perusparannus toteutettiin vuosina 2021–2023. Valtava peruskorjaus oli yksi paikka, jossa Lahti toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita: remontin yhteydessä esimerkiksi 99 prosenttia purkujätteestä kierrätettiin hyötykäyttöön. Kaupungintalon purku saikin kunniamaininnan Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa vuonna 2022.

Eliel Saarinen osallistui aikanaan myös kaupungintalon puiston suunnitteluun, mutta puisto toteutettiin kuitenkin pääasiassa kaupunginpuutarhuri Johan Laurilan piirrosten pohjalta kaupungintalon valmistuttua. Sen jälkeen puistossa on tehty lukuisia saneerauksia, joista viimeisin vuonna 2023. Myös puiston kunnostuksessa on hyödynnetty materiaalikiertoa ja käytetty purettuja kivimateriaaleja uusien rakenteiden, kuten hulevesikourujen ja reunakivilinjojen rakentamisessa.

Lue lisää Lahden kaupungintalon perusparannus – Lahti

Ristinkirkko on Lahden kaupunkikeskustan keskeinen taiteellinen ja symbolinen elementti. Se sijaitsee Marinkadun seremonia-akselin pohjoispäässä, kaupungintalo eteläpäässä.

Ristinkirkko valmistui 1978, kaksi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aallon viimeistelemien suunnitelmien pohjalta.

Kirkkosuunnitelman ydin on viuhkanmuotoinen sali, aihe, joka oli Aallolle läheinen 1950-luvulta lähtien. Sommitelma kulminoituu alttarin yksinkertaisessa puuristissä, joka sekin on Aallon toimiston työ. Risti on työstetty Lahden vanhan kirkon tapulin tukihirrestä. Salin valkea yleisväri ja eri suunnista lankeava luonnonvalo ovat niin ikään olennaisia aineettomuutta tavoittelevassa arkkitehtuurissa.

Aalto halusi rikkoa Mariankadun symmetrian sijoittamalla kirkontornin sivuun keskusakselista. Sen sijaan hän sijoitti keskiakselille ristin muotoisen ikkunasommitelman, jonka 52 aukkoa kuvaavat kirkkovuoden viikkojen määrää. Julkisivumateriaaliksi valittiin tummaksi poltettu tiili, jota myös Eliel Saarinen käytti kaupungintalossa keskusakselin toisessa päässä. Viereinen yhteiskoulu on niin ikään samaa materiaalia.

Lähteet ja lisätiedot

Ristinkirkko (Lahdenseurakunnat.fi)

Selvitys Lahden kulttuurihistoriaalisesti arvokkaista kohteista 

Lahtelaiset saavat vetensä Salpausselän pohjavesivarannoista. Soraharjut ovat niin tehokkaita suodattimia, että niiden puhdistamat sade- ja sulamisvedet kävisivät vaikka sellaisenaan juotavaksi. Vesi vaatii vain vähän käsittelyä ennen sen johtamista asukkaiden käyttöön.

Kotitalouksissa käytetty vesi kulkee tehokkaiden jätevedenpuhdistamoiden kautta vesistöihin. Lahti Aquan jätevesipuhdistamot poistavat 98 % orgaanisesta aineesta ja fosforista sekä yli 70 % typestä. Lisäksi hygienisointi poistaa bakteerit lähes sataprosenttisesti.

Jätteestä tehdään myös lämmitysenergiaa. Orgaaninen aines hajoaa Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden mädättämöissä suurimmaksi osaksi biokaasuksi, josta riittää energiaa puhdistamoiden lämmittämisen jälkeen reilu siivu kaukolämpöverkkoonkin.

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden puhdistaminen jätevesistä on tarpeen vesistöjen suojelemiseksi. Typpi ja fosfori rehevöittävät vesistöjä, eloperäiset aineet kuluttavat happea. Kun jätevedet palautetaan luontoon hallitusti tehokkaan puhdistusprosessin kautta, nämä luontovaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistetut jätevedet johdetaan Nikulan tasausaltaalle, josta jätevedet johdetaan UV-hygienisoinnin kautta Porvoonjokeen.

Vuonna 1962 käyttöön otettu vesitorni on helsinkiläinen arkkitehti Reino Koivulan suunnittelema. Vesitorni on merkittävä rakennustyyppinsä ainoana edustajana Lahdessa. Se on mainittu arvokkaana kohteena vuonna 1996 laaditussa yleiskaavassa.

Lähteet ja lisätiedot

Meidän vetemme (LahtiAqua.fi)

Selvitys Lahden kulttuurihistoriaalisesti arvokkaista kohteista

Lahden alue muodostui viimeisen jääkauden loppuvaiheissa noin 12 250 vuotta sitten. Jäätikkö ja sieltä tulevat sulamisvedet kasasivat moreenia ja hiekkaa jään reunalle valliksi, jota nykyään kutsutaan Salpausseliksi. Radiomäki kuuluu Salpaussekiin – mäellä kasvavat harjukasvit kuten kangasajuruoho ja kanervisara sekä Lahden nimikkokasvi häränsilmä.

Suomen ensimmäinen suurasema rakennettiin mäelle Lahteen kaupungin keskeisen sijainnin vuoksi. Mastot aloittivat lähetystoiminnan vuonna 1928. Rakennelmat sijaitsevat toisistaan 316 metrin päässä. Molempien mastojen korkeus on 150 metriä.

Nykyisin värivalaistut radiomastot elävöittävät Lahden ilmettä pimeään talviaikaan. Lahti Energia operoi Radiomastojen juhlavalaistusta huomioimalla kansallisia ja kansainvälisiä juhla- ja teemapäiviä.

Kahdella mastolla on yhteensä kahdeksan valonheitintä, yksi mastojen jokaisella sivulla. Kiinteissä valonheittimissä on 2 000 watin lamput, jotka valaisevat mastot kirkkaasti ja energiatehokkaasti. Syksyllä 2018 uusitut lamput puolittivat valonheittimien energiankulutuksen: aiemmin lamput toimivat 4  000 watin teholla. Uusimisen myötä valonmäärä lisääntyi, joten mastot loistavat aiempaa selvästi kirkkaammin.

Lähteet ja lisätiedot

Radiomäen monet kasvot – Radio- ja tv-museo Mastola (lahdenmastola.fi)

Radiomastot (LahtiEnergia.fi)