Hyppää sisältöön

”Ei tätä työtä edes voisi tehdä etänä”

Tänä keväänä kaupungin työntekijät ovat joutuneet ratkaisemaan yllättäviäkin asioita ja joustaneet, kun koronavirusepidemia on rajoittanut normaalia arkea.

Kirjoittaja: Ina Ruokolainen

​​Ina Ruokolaisen juttusarjassa kerrotaan kaupungin toiminnasta ja työntekijöiden ratkaisuista.

Kaupunginteatterin lavastamossa valmistetaan vauhdilla syksyn näytelmien lavasteita. Lavasterakentaja Päivi Haimakainen on tyytyväinen, koska voi edelleen käydä töissä.

Hänen vastuullaan on pintakäsittely, mihin kuuluu mm. maalausta, tapetointia, rappausta, maalien sävytystä ja monenlaista muuta puun, muovin ja metallin pintakäsittelyä eri tekniikoin.

– Työkavereiden kanssa työskentely ei hirvitä, paljon pahemmalta tuntuisi jäädä kotiin pohtimaan tilannetta. Ei tätä työtä edes voisi tehdä etänä ennakkosuunnittelua lukuun ottamatta.

Lavastamon porukka kulkee omasta ulko-ovestaan henkilökunnan sisäänkäynnin sijaan. Kun näytöksiä ei pidetä, töissä pystyy hyödyntämään lavastamon ohella näyttämön taka- ja sivuvarastoja jopa näyttämöä. Eväitä syödään useassa eri taukotilassa. Henkilökunnan kahvio on vielä auki, mutta jää kesätauolle toukokuussa.

Haimakainen on osittain siirtänyt omat työnsä näyttämön varastoihin, mikä ei esityskaudella olisi mahdollista. Hänelle lisätila on positiivinen asia.

– Voin jättää lavasteita rauhassa kuivumaan ja tehdä välillä muita töitä. Alkuvuodesta suunittelimme, että pitäisi vuokrata lisätilaa fondin maalaamiseen, mutta nyt onkin tilaa.

Ennen epidemiarajoituksia lavastamossa oli pari harjoittelijaa, joita nyt ei voi käyttää. Pajalla olisi ollut enemmän työntekijöitä kuin sallittu 10 henkilöä. Näyttämömiehet ovat siirtyneet avuksi, koska heillä ei ole enää esityksiin liittyviä töitä ja kevään lavasteet on jo purettu. He työskentelevät omilla näyttämöillään, Juhanilla ja Eerolla.

Värisävyjä koodeilla, kuvia viesteillä

Etänä Haimakainen pitää yhteyttä vieraileviin lavastajiin. Osa tarkistuksista ja kysymyksistä onnistuu puhelimessa ja viestisovelluksissa, joissa lavastaja myös jakaa värisävyjen koodeja ja kuvia tehdyistä työvaiheista.

– Katto Kassisen lavastaja Kirsi Manninen on vierailija Helsingistä, hän ei nyt pääse käymään täällä. Onneksi olimme jo pitkällä rakentamisessa ennen harjoituskauden keskeytystä, joten näyttelijät pääsivät harjoittelemaan lavasteissa. Näytelmässä roikutaan ja kiivetään paljon, mutta ehdimme nähdä ongelmakohdat ja tehdä tarvittavat muutokset.

Seuraavan kerran näyttelijät pääsevät toivottavasti harjoittelemaan lavasteissa heinäkuussa, jolloin heidän aikaistettu kesälomansa loppuu. Lavastamo ja näyttämötekniikka tekevät mahdollisimman valmista jo ennen omia kesälomiaan.

Syksyksi on tulossa suurelle näyttämölle musikaali Jekyll ja Hyde, joka on talon oman lavastajan Minna Välimäen käsialaa. Hänen kanssaan Haimakainen pääsee keskustelemaan tarpeen mukaan myös teatterilla.

Haimakainen odottaa toiveikkaasti syksyn ensimmäisiä ensi-iltoja, joiden valmistuminen ei jää ainakaan lavastuksista kiinni. Kevään esitysten keskeytys tuntui pahalta.

– Aarresaari oli valtavan tykätty ja upea esitys, joka jäi nyt monilta lapsilta näkemättä. Harmillista oli myös loppuunmyydyn musikaalin lopettaminen. Tunnekuohu oli aikamoinen, kun istuin katsomossa Karnevaali 2020 -esityksessä, joka jäi kevään viimeiseksi.

Teksti: Ina Ruokolainen
Kuva: Juha Tanhua

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

”Työyhteisössä jeesaamme toinen toistamme”

”Viheralueet ovat korona-ajan henkireikä”

”Kirjasto on nyt somessa ja muualla verkossa”

”Matematiikan tukitunti vauva sylissä”

”Museo tallentaa koronakevään”

”Poikkeustila innostaa pieniin rakennusprojekteihin”

”Konserttiyleisö on nyt verkossa”

”Ohjaamo vakuuttaa, ettei tulevaisuutta ole peruttu”

”Ympäristöä voi siivota ja vieraslajeja torjua yksinkin”

”Olemme turvallisia aikuisia verkon pelitilassa”

Aihealueet