Hyppää sisältöön

Vesijärvi – Kymijärvi hanke

Sisäisen kuormituksen leikkaaminen Vesijärvellä ja Kymijärvellä (Vesijärvi – Kymijärvi hanke)

Vesijärvi ja Kymijärvi kärsivät rehevöitymisestä. Sinileväkukinnat ovat yleisiä ja syvänteet ovat hapettomia. Kymijärven ekologinen tila on vain välttävä, Vesijärven tyydyttävä. Suurin osa molempien järvien ravinneongelmasta aiheutuu sisäisestä kuormituksesta. Aikojen kuluessa järviin päätynyt fosfori kiertää sedimentin ja vesikerroksen välillä. Tätä fosforia on saatava pois kierrosta merkittäviä määriä, jotta vedenlaatu paranisi.

Kymijärvellä sedimentin fosforivaroja on mahdollista köyhdyttää alusveden suodatuksella, jossa sedimentistä veteen vapautunutta fosforia poistetaan. Hoitokalastuksella fosforia on poistettavissa järvestä noin kymmenen kertaa enemmän, mutta tämä fosfori ei ole suoraan pois veden mukana kiertävästä fosforista. Vesijärven rehevimmillä osilla kalojen merkitys fosforin kierrossa ja ravintoverkon kautta tapahtuvassa haitallisten levien runsastumisessa on osoitettu tieteellisesti jo kauan sitten. Hoitokalastus on vakiintunut keskeiseksi osaksi Vesijärven hoitoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:

  • Hoitokalastetaan Kymijärvellä sekä Vesijärven Enonselälällä, Paimelanlahdella ja tarvittaessa myös Laitialanselällä särkikalaa ja jossakin määrin myös pientä ahventa ja kuoretta. Hoitokalastustavoite on Kymijärvellä 25 000 kg/v ja Vesijärvellä 100 000 kg/v.
  • Jatketaan Kymijärven alusveden suodatusta sedimentin ja vesikerroksen välillä kiertävän fosforin vähentämiseksi. Tavoitteena on käyttää hiekkasuodatinta kesäkuun loppupuolelta syystäyskiertoon asti vuosittain. Nykyinen suodatin mahdollistaa yli 10 l/s pumppauksen pl. suodatinkentän huoltotoimenpiteet 3-4 kertaa kesässä.

Vesijärvi ja Kymijärvi ovat Lahden keskeisimpiä taajamajärviä, joiden lähialueille on kaavoitettu paljon uutta asutusta. Hankkeen hyödynsaajia ovat lähialueen asukkaat, rantakiinteistöjen asukkaat ja muut käyttäjäryhmät, jotka hyötyvät vedenlaadun paranemisesta. Hankkeen sidosryhmiä ovat mm. vesialueiden omistajat (osakaskunnat) ja tutkimusyhteistyötahot kuten Helsingin yliopisto ja Vesijärvisäätiö.

Ilmakuva suodatinjärjestelmästä ja sen jälkeisestä hulevesijärjestelmästä, minkä kautta puhdistettu vesi palautetaan Kymijärveen.